YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Aurinkopuisto, vetytehdas ja datakeskus: Alle 3 000 asukkaan Utajärvi paistattelee otsikoissa – Kunnanjohtaja perustelee
Utajärven isot bisnesprojektit hyödyttävät myös pienempiä alihankinta-alan yrityksiä.
Viime viikolla järjestetty kunnallisjohdon seminaari toi ilouutisia alle 10 000 asukkaan pohjoispohjanmaalaiselle Utajärven kunnalle. Se sijoittui omassa sarjassaan ykköseksi koko Suomen laajuisessa vertailussa.
Suomen Yrittäjien kuntabarometria varten kysyttiin yrittäjien näkemyksiä kuntien toiminnasta. Tulokset julkaistiin Jyväskylässä järjestetyssä tapahtumassa.
Yrittäjä ja Utajärven Yrittäjien puheenjohtaja Sulo Karhula vetää Muhoksen Elintarvikekuljetusta, joka siirtyi hänen omistukseensa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1995.
– Utajärvelle on onnistuttu saamaan isoja investointeja, mikä on aktivoinut paikallisia yrittäjiä monella tapaa, hän kertoo.
Karhula toimii pääsääntöisesti Muhoksella, mutta hänen yrityksellään on hallikiinteistö Utajärvellä. Hänellä on hyvä käsitys Utajärven tilanteesta myös muiden paikallisten yrittäjien kautta.
– Utajärven kunnan omistamalla Yrityspuisto Oy:llä on merkittävä rooli yritysten tukemisessa. Yritystontteja on hyvin saatavilla ja niitä myös välitetään. Jos jokin isompi yritys tarvitsee tiloja, kunta on auttanut tontti- ja rakennusasioissa, yrittäjä sanoo.
Utajärven kunta auttaa yrityksiä paitsi sijoittumisessa, myös muun muassa lupaprosesseissa.
Näin tutkittiin
Taloustutkimus kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 11.2.–16.3.2026. Jopa 11 985 yrittäjää eri puolilta Suomea vastasi kyselyyn. Barometri toteutettiin verkkokyselynä ja siinä käytettiin avointa vastauslinkkiä, jotta jokaisen yrittäjän oli mahdollisimman helppo vastata kyselyyn.
Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Hämeenlinna Kanta-Hämeestä. Keskikokoisten (10 000–50 000) kuntien ykkönen on Kauhava Etelä-Pohjanmaalta. Pienimpien, alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen on Utajärvi Pohjois-Pohjanmaalta.
Aurinkopuistoa ja datakeskusta
Utajärvi on noussut viime aikoina otsikoihin kolmen ison yrityshankkeen ansiosta. Elokuussa otetaan käyttöön Suomen toiseksi suurin aurinkopuisto, jonka valmistuminen maksoi noin 80 miljoonaa euroa. Puiston omistavalle Skarta Energylle on luvitettu saman suuruinen maa-alue.
– He pystyvät halutessaan investoimaan saman kokoiseen aurinkopuistoon, Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen kertoo.
Kuluvan viikon tiistaina julkistettiin kahden miljardin euron arvoinen datakeskusinvestointi, joka on lajissaan ensimmäinen alueella. Projektin taustalla on sveitsiläis-suomalainen Amp Tank.
– Datakeskus tuo noin 50 pysyvää työpaikkaa alueelle ja ainakin 2–3 miljoonaa euroa verotuloja. Kyseessä on Utajärvelle rekisteröity yritys, Sormunen kertoo.
Projekti tuo töitä myös monelle paikalliselle alihankinta-alan yritykselle. Rakennusprojekti kestää arvioiden mukaan 1–2 vuotta. Vaikutus on yli 100 henkilötyövuotta. Sormusen mukaan hankkeessa otetaan oppia aurinkopuistoprojektista.
– Samalla prosessilla lähdemme hakemaan työntekijöitä ja alihankintayrityksiä.
Vetyprojekti sai ennätystuen
Utajärven kolmas ylpeyden aihe on vetyjalostamoprojekti, johon valtio on myöntänyt yhteisöverotukea 150 miljoonaa euroa. Hankkeen taustalla on suomalainen Vetyalfa-yhtiö, joka on saanut EU:n innovaatiorahastosta peräti 224 miljoonan euron tuen. Vetyalfa tähtää Utajärvellä enimmillään 180 000 tonnin vedyntuotantoon vuodessa. EU-tuki on suurin avustus, joka EU:n innovaatiorahastosta on myönnetty Suomelle.
– Hanke on siinä vaiheessa, että investointipäätös tehdään ensi vuonna. Kaava hyväksytään valtuustossa tänään torstaina, Sormunen sanoo. Hänen mukaansa vetytehtaan koko määräytyy investoijan päätöksen perusteella.
– Kyseessä saattaa olla jopa 1 000 megawatin vetytehdas, kunnanjohtaja jatkaa.
Mutta mikä on on ollut Utajärven salaisuus isojen yrityshankkeiden houkuttelemisessa? Sormusen mukaan kyse on innovatiivisesta asenteesta.
– Meillä on ollut kykyä ottaa vastaan yritysten ideoita ja lisäksi taustalla on kunnan vahva strategia vihreään siirtymään. Päättäjät ovat sitoutuneet kehittämään kuntaa. Meillä on ammattilaisia töissä, hän perustelee.
Vajaan 2 500 asukkaan kunta kamppailee hoitosuhteen kanssa: asukkaista merkittävä osa on ikäihmisiä. Sormunen toivoo, että hankkeet sysäävät kunnan kasvu-uralle.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi