Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisesta kyläsuutariksi – “Isä on sanonut, että Hanna on syntynyt vasara ja naulat käsissään”

Laukaalaislähtöinen Hanna Rautio harkitsi käsityöammattiin kouluttautumista jo 20 vuotta sitten päästessään peruskoulusta. Tuolloin haave kuitenkin jäi, sillä lähipiiri kehotti häntä opiskelemaan ensin jonkin toisen ammatin.  

Rautio opiskeli merkonomiksi ja myöhemmin erinäisten opintokokeilujen kautta myös kulttuurituottajaksi. Palo käsityöammattiin ei kuitenkaan hiipunut ja käsityöharrastus kulki edelleen mukana.  

Kun ensitieto aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta julkistettiin, Rautio päätti vihdoin lähteä tavoittelemaan unelmaansa ja hakeutui opiskelemaan suutarin perustutkintoon. Kevättalvella 2023 hän jäi opintovapaalle silloisesta työstään ja valmistui Sataedu Kankaanpään suutariopinnoista toukokuussa 2024. 

– Pallottelin käsityöntekijän ammattitutkinnon ja suutarin perustutkinnon välillä, mutta lopulta päädyin suutariopintoihin erään tutun suutarikollegan rohkaisemana. Suutariopinnoista sain ammatin, ja omaa osaamista on mahdollista täydentää jatkokouluttautumalla, Rautio sanoo. 

Rautio aikoo jatkaa ensi vuonna vielä seuraavan tutkintotason opintoihin ja opiskella suutarin ammattitutkinnon. Myöhemmin osaamista on mahdollista täydentää esimerkiksi käsityömestarin tai suutarimestarin erikoisammattitutkinnolla. 

– Vasta kuukauden verran on ehditty töitä tehdä yrittäjänä, joten vielä en tiedä, mihin tästä suuntaan, Rautio nauraa.

Valtaosa suutareista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijänä toisen suutarin liikkeessä. Valmistuttuaan Rautio avasi oman suutarinverstaan – hänen toimialueellaan pohjoisessa Keski-Suomessa ei tällä hetkellä ole muita suutareita, joten yrittäjäksi ryhtyminen oli luonteva päätös. 

Verstas avautui Karstulaan

Heinäkuussa Rautio avasi asuinpaikkakunnalleen Karstulaan suutarinliikkeen, joka tavoittaa noutopalvelun kautta asiakkaita myös pohjoisen Keski-Suomen muista kunnista. 

Kyläsuutari Hannan verstaan avajaiset pidettiin kuun alussa ja toiminta on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti. Rautio sanoo, että suutaria on kaivattu pohjoiseen Keski-Suomeen ja palvelut on otettu ilolla vastaan.  

– On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon asiakkaita on riittänyt pelkästään täällä Karstulassa. Asiakkaita on toki myös ympäryskunnissa, joissa ei ole suutaria. Töitä tulee tasaisesti lisää ja heti avajaisviikolla hyllyt olivat lähes täynnä. Myös erilaisia mittatilauksia on tullut paljon, Rautio kertoo.  

Rautio on lähtöisin Laukaasta, mutta muuttanut sittemmin töiden perässä Karstulaan. Myös verstaan perustaminen nykyiselle asuinpaikkakunnalle tuntui luontevalta ja on osoittautunut hyväksi päätökseksi, vaikka häntä kosiskeltiin yrittäjäksi myös muille paikkakunnille. 

– Olo on ollut erittäin tervetullut, minut on otettu vastaan kuin olisin oman kylän tyttöjä. Moni on käynyt ihan vain tutustumassa tiloihin ja tervehtimässä kukkakimpun tai kahvipaketin kera.

Kyläsuutarin palveluihin kuuluvat mm. vetoketjujen, tarranauhojen sekä korkolappujen vaihdot, jalkineiden ja laukkujen korjaukset sekä niittien ja neppareiden kiinnitykset. Korjauspalveluiden lisäksi suutari tarjoaa avainten kopiointipalvelua, veitsien ja saksien teroitusta sekä valmistaa mittatilauksena monenlaisia nahkatuotteita, kuten hattuja, vöitä ja muita pientuotteita.  

– Erityisen lähellä sydäntäni ovat kaikennäköiset tilaustyöt. Esimerkiksi kenkien muokkaukset ovat olleet aina itselleni mieluisia töitä, ja tein niitä paljon jo opiskeluaikana Kankaanpäässä. 

Rautiolle asiakaslähtöisyys ja ekologisuus ovat tärkeitä toimintaperiaatteita. Hän on kehittänyt noutopalvelua yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa, jotta suutaripalvelut olisivat helposti saavutettavissa pientenkin paikkakuntien asukkaille. Tällä hetkellä Kyläsuutarin noutopisteet toimivat Saarijärvellä ja Äänekoskella.  

Rautio suunnittelee noutopisteen avaamista myöhemmin Viitasaarelle sekä mahdollisesti myös Kyyjärvelle. Haaveena on, että tulevaisuudessa yritys työllistäisi rengin tai kaksi.  

– Itse pidän suutarin palveluita peruspalveluna, ennen vanhaan suutarinverstas löytyikin joka pitäjästä. Haluan olla turvaamassa palveluita kauempana kasvukeskusten ulkopuolella, jotta palvelut ovat esimerkiksi ikäihmisille sekä lapsiperheille helposti saatavilla, Rautio pohtii.  

Tällä hetkellä päivät ja viikot täyttyvät työstä intohimon parissa, mutta suutarin kädet kaipaavat myös lepoa. Rautio hakee virtaa verstaalle liikkumalla luonnossa, nauttimalla musiikista soittaen ja laulaen sekä viettäen aikaa perheen ja läheisten kanssa. 

Kädet täynnä töitä 

Tällä hetkellä Suomessa toimii arviolta vajaa 300 suutaria. Toimialalla tulee olemaan lähivuosina huutava pula ammatinharjoittajista, sillä moni tämän hetken toimijoista on eläköitymässä tulevien vuosien aikana. Perinteinen käsityöläisammatti ei vedä puoleensa nuoria ja uusia tekijöitä tulee alalle vain vähän. 

Suutareiden erityisosaamiselle on kuitenkin paljon kysyntää, sillä Raution mukaan ihmiset arvostavat käsityötä ja ovat innostuneita esimerkiksi vanhojen tavaroiden entisöimisestä. Varastoista löytyneitä ja perinnöksi saatuja aarteita tuodaan usein korjattavaksi.  

Myös vastuullisuustrendi kiinnostaa ja yhä useammat pyrkivät kestävään elämäntapaan. 

– Ihmiset haluavat säästää ja korjata vanhaa jatkuvan uuden ostamisen sijaan, mikä on tietysti järkevää. Jonot suutareille ovat pitkät ja työmaata on paljon, Rautio summaa.  

Kyläsuutarin verstas palvelee Karstulan keskustassa arkisin keskiviikosta perjantaihin klo 10-17 sekä kesälauantaisin klo 9-14. Muina aikoina kyläsuutari kiertää ympäri pohjoista Keski-Suomea noutamassa ja palauttamassa tuotteita noutopisteilleen. Sunnuntaisin ja arkipyhinä verstas on suljettu.