Poliisi varoittaa yrittäjiä: uusia petoksia uusissa muodoissa – ”luottotappion vaara erittäin suuri”

Kerroimme maaliskuussa poliisitutkinnassa olevista uusista petoshuijausten muodoista.

– Uudentyyppistä toimintaa ovat esimerkiksi rikokset, joissa yrityksen nimissä tehdään luotollinen asiakastili suomalaiseen kohdeyritykseen. Huijauksia organisoidaan pääosin Virosta, vaikka tilaajayritys on rekisteröity Suomeen, Helsingin poliisin rikoskomisario Hannu Kortelainen selvitti tuolloin Yrittäjät.fi:lle.

– Yrityksen ”edustaja” tai valtakirjalla asioiva ”työntekijä” käy ostamassa yrityksen tilille esimerkiksi sähkötyökaluja tai mobiililaitteita niin kauan kuin luottoa riittää.

Rikollisten julkisivuna toimivan, vastaperustetun yrityksen tarkoitus ei poliisin mukaan ole oikea yritystoiminta, vaan ainoastaan hankkia petoksella erilaista omaisuutta.

Nyt Kortelainen kertoo, että rikosten kohteeksi on joutunut noin kymmenkunta yritystä. Niiden myyntiartikkeleina on esimerkiksi sähkötyökaluja, viihde-elektroniikkaa, telepäätelaitteita ja tietokoneita.

– Tämä [asianomistajien] määrä voi vielä nousta, sillä tämän tyyppisissä petoksissa on asianomistajilla varsin pitkä viive ilmoituksen tekemiselle. Yritykset olettavat saavansa vielä ostajayrityksen nimissä tehdyistä ostoista (petoksista) saataviaan takaisin joko myöhässä maksettuna laskuna tai viimeistään esimerkiksi siviilioikeudellisen prosessin ja perinnän kautta. Tämä ei kuitenkaan käytännössä näissä tapauksissa toteudu, Kortelainen toteaa.

– Yksittäisten petosten keskimääräinen omaisuusvahinko on muutamia tuhansia euroja. Kokonaisuus on kuitenkin sen verran mittava, että vahingot nousevat kymmeniin jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Kortelaisen mukaan poliisi ei ole tavoittanut jutun pääepäiltyjä eikä bulvaaneina toimineita, tuotteita noutaneita henkilöitä. Heidän otaksutaan oleilevan ulkomailla.

”Oletettavasti satoja petoksia”

Poliisilla on nyt tutkittavanaan myös uusia, ammattirikollisten/järjestäytyneen rikollisuuden kehittämiä huijausmuotoja.

– Suomeen tuodaan esimerkiksi Ruotsista ja Baltian maista henkilöitä ”töihin”. Todellisuudessa henkilöt eivät ole tulossa töihin vaan poliisin mukaan osaksi rikollista toimintaa.

– Henkilöitä siis värvätään lähtömaissa esimerkiksi 1 000 euron palkkiota vastaan petosbulvaaniksi. Henkilö tulee Suomeen ja hänelle hankitaan suomalainen henkilötunnus ja pankkitili verkkopankkitunnuksineen Suomessa operoivan rikollisjärjestön jäsenen ohjauksessa. Uskottavuuden lisäämiseksi henkilötunnusta ja pankkiyhteyksiä hankittaessa käytetään väärennettyjä työ- ja asunnonvuokrasopimuksia.

Tämän jälkeen tulokkaalle hankitaan henkilö- ja verkkopankkitunnusten avulla vuokra-asunto.

– Bulvaani antaa saamansa henkilötunnuksen ja pankkitunnukset heidät värvänneen rikollisporukan käyttöön ja poistuu itse maasta välttämättä edes tietäen, mitä kaikkia rikoksia hänen nimissään tehdään tai tullaan tekemään.

Kyseisillä henkilötiedoilla ja asiointivälineillä rikolliset hankkivat pikavippejä ja tekevät verkkokauppaostoksia, jättäen ne maksamatta.

Kortelaisen arvion mukaan ulkomailta värvättyjen henkilöiden nimissä tehtyjä petoksia on ”oletettavasti satoja, koska bulvaanejakin on kymmeniä, ja jokaisen bulvaanin tiedoilla tehdään yleensä niin paljon petoksia kuin yritykset luottoa antavat”.

– Iso osa näistä rikoksista ei ole vielä tullut poliisin tietoon, koska petoksen kohteeksi joutuneet yritykset yrittävät tavoittaa näitä ”haamuasiakkaita” laskumuistutuksilla ja perinnän kautta, mutta se ei johda mihinkään, koska kyseinen henkilö on jo aikaa sitten poistunut kotimaahansa saatuaan suomalaisen henkilöllisyyden.

”Ei koskaan mitään korvauksia”

Mitä suomalaisyritykset voivat tehdä löytääkseen asiakasvirrasta kyseiset huijaukset?

– Tällaisten petosbulvaanien seulominen rehellisten asiakkaiden joukosta voi olla haastavaa, sillä näillä vastikään suomalaisen identiteetin saaneilla henkilöillä ei ole ehtinyt tulla mitään luottohäiriömerkintöjä luottotietorekisteriin eli he ovat luottotietoja tarkistettaessa moitteettomia asiakkaita, Kortelainen sanoo.

Kortelaisen mukaan sähköisen asioinnin perusteella myönnettäviä luottoja kannattaa ”harkita hieman tiukemman seulan kautta”, jos luottoa hakevalla tai luotollisia ostoksia tekevällä henkilöllä on lyhyt asumishistoria Suomessa.

– Tällaisten asiakkaiden kanssa luottotappion vaara on erittäin suuri, sillä ulkomaille aikaa sitten poistuneilta henkilöiltä, vaikka heidän henkilöllisyytensä pystyttäisiinkin selvittämään, ei tulla koskaan saamaan mitään korvauksia puhumattakaan heidän päämiehiltään. Tällaisten henkilöiden saaminen suomalaisen oikeusprosessin käsiin on myös hyvin haasteellista, Kortelainen toteaa.

Rikoskomisario toivoo Suomeenkin Ruotsin kaltaista positiivista luottorekisteriä.

– Jos tällaisesta rekisteristä pystyisi näkemään esimerkiksi sen, että aivan äskettäin henkilön tiedoilla on otettu useita pikalainoja eri yrityksistä ja tehty luotto-ostoksia eri verkkokaupoista, niin se on jo aika hyvä signaali siitä, että kyse ei ole ihan tavanomaisesta kuluttajakäyttäytymisestä. Vilkas luottohistoria voisi viitata mahdolliseen identiteetin väärinkäytökseen ja petokseen.

Poliisin 5 neuvoa yrittäjille:

1. Ennen luotollisen asiakastilin avaamista tai sähköpostitse tulleen tilauksen luovuttamista tai toimittamista ”epämääräiseen” osoitteeseen olisi hyvä tarkistaa tilaajayrityksen taustoja. Onko se juuri perustettu, onko sen johto- tai omistussuhteissa tapahtunut muutoksia ennen luottotilin avaamista tai tilauksen tekemistä?
2. Löytyykö yritykselle yhteystietoja internetistä ja vastaako yhteystieto (osoite, puhelinnumero) tilauksessa annettuja tietoja?
3. Olisi hyvä, jos tietyn riskitason ylittävissä tilauksissa/noudoissa toimipisteen asiointitapahtuman valvontatallenne otettaisiin talteen kaiken varalta. Viranomaiset tulevat sitä mahdollisesti kyselemään muutaman kuukauden, jopa vuoden kuluttua, kun epäilty rikos tulee ilmi maksamattomien laskujen muodossa. Normaalin tallennusajan puitteissa valvontatallenteita ei ole saatavissa enää siinä vaiheessa kun tilaus paljastuu rikokseksi.
4. Bulvaaneilla on myös ollut väärennettyjä henkilökortteja ja ajokortteja, joten henkilöpapereitakin on syytä ehkä tarkastella tavallista tarkemmin, ottaa niistä mahdollisuuksien mukaan valokopio.
5. Asiakirjassa oleva valokuva on usein bulvaanin oma kuva, mutta muut tiedot ovat jonkun muun henkilön. Jos henkilökortissa on esimerkiksi kantasuomalaisen henkilön nimi ja henkilö puhuu suomea ulkomaalaisittain murtaen tai ei puhu lainkaan suomea, niin tapausta/tilausta kannattaa tutkia hieman tarkemmin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto