YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Selvitys: Hajautetussa työeläkemallissa paljon tehostamisen varaa – Yrittäjät: ”Vastuutonta leikata eläkkeitä tai nostaa maksuja, jos järjestelmä ei ole tehokas”
– Suomalaista työeläkejärjestelmää voidaan tehostaa tuntuvasti yhdistämällä työeläketoimijoita, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Kauppatieteiden tohtori Tarmo Valkonen laati selvityksen Suomen työeläkejärjestelmästä Yrittäjien toimeksiannosta. Selvitys julkistettiin torstaina.
– Selvitys kyseenalaistaa perustelut, joilla hajautettua työeläkejärjestelmää on puolustettu vuosikymmeniä. Suomalaista työeläkejärjestelmää voidaan tehostaa tuntuvasti yhdistämällä työeläketoimijoita. On vastuutonta leikata eläkkeitä tai nostaa eläkemaksuja, jos eläkejärjestelmä ei ole tehokas, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjien mukaan selvityksen johtopäätökset ovat erityisen ajankohtaisia tilanteessa, jossa eläkejärjestelmään ja koko julkiseen talouteen kohdistuu kasvavia säästöpaineita.
”Tehokkuus hyödyttää koko yhteiskuntaa”
Suomen työeläkejärjestelmä on Yrittäjien mukaan kansainvälisesti poikkeuksellinen: pakollista eläketurvaa hoitavat yhteisvastuullisesti yksityiset työeläkelaitokset. Torstaina julkaistun selvityksen mukaan on vaikea osoittaa, että hajautettu toimeenpano olisi muita maita parempi tai tehokkaampi ratkaisu.
– Ennen eläkeleikkauksia tai eläkemaksujen korotuksia pitää varmistaa, että itse järjestelmä toimii mahdollisimman tehokkaasti, Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti sanoo.
– Mitä tehokkaampi eläkejärjestelmä on, sitä pienemmät voivat olla eläkemaksut tai sitä paremmat eläkkeet voidaan maksaa. Tehokkuus hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa, Puonti sanoo.
– Selvitys osoittaa, että eläkejärjestelmän kaltaisessa toiminnassa on merkittäviä mittakaavaetuja, joista hyötyisivät sekä eläkkeensaajat että eläkemaksujen maksajat, Pentikäinen jatkaa.
Eläkeselvityksen tehneen Valkosen mukaan kysymys on ennen kaikkea järjestelmätason, ei yksittäisen yhtiön tehokkuudesta.
Nykykilpailu aiheuttaa kustannuksia
Selvityksen mukaan kilpailu työeläkeyhtiöiden välillä on voimakkaasti rajoitettua. Silti yksityiset työeläkelaitokset käyttävät merkittävästi varoja asiakashankintaan. Julkisen sektorin työeläkejärjestelmän kokonaisliikekulut suhteessa eläkemenoon ovat selvästi yksityistä sektoria alemmat.
Raportin mukaan kilpailu on ajoittain johtanut epäterveisiin kilpailukeinoihin, joihin viranomainen on kiinnittänyt huomiota.
– Kilpailulla hajautettua mallia on vaikea puolustaa. Jos kilpailu ei tuota riittäviä hyötyjä, sen kustannukset jäävät viime kädessä eläkkeensaajien ja eläkkeenmaksajien maksettaviksi, Puonti sanoo.
Sijoitustuotot verrokkimaita heikompia
Selvityksen mukaan suomalaisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat jääneet kansainvälisistä verrokeista. Tätä selittävät osin riskinottoa rajoittavat vakavaraisuussäännökset. Erot eivät raportin mukaan johdu kuitenkaan pelkästään niistä. Esimerkiksi Norjan eläkerahaston reaalituotto on ollut yli kaksinkertainen suomalaisiin rahastoihin verrattuna.
Selvitys kiinnittää huomiota myös siihen, että työeläkeyhtiöiden sijoituskuluja on vaikea vertailla, koska ulkoisen varainhoidon kustannukset eivät näy tilinpäätöksissä samalla tavalla kuin oman sijoitustoiminnan kulut.
– Mielestämme Suomen eläkesijoitusten pitäisi tuottaa vähintään kansainvälisten verrokkien tasolla, Puonti sanoo.
Yrittäjät esittää rakenteellisia uudistuksia
– Järjestelmää voisi tehostaa keskittämällä yrittäjäeläkkeet yhteen eläkelaitokseen. Tämä asia pitäisi selvittää, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, hän lisää.
Suomen Yrittäjät mukaan selvityksen havainnot puoltavat työeläkejärjestelmän rakenteellista uudistamista.
– Esitämme, että järjestelmää tehostetaan yhdistämällä toimijoita tavalla tai toisella. Selvitys osoittaa, että tehokkuushyötyjä on saavutettavissa nopeastikin, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen muistuttaa, että uudistuksia ei synny pelkästään markkinaehtoisesti.
– Raportissa kuvattu vallan keskittyminen herättää kysymyksiä järjestelmän riippumattomuudesta ja eturistiriidoista. Työmarkkinajärjestöjen edustajat osallistuvat käytännössä sekä järjestelmän uudistusten valmisteluun että työeläkeyhtiöiden hallintoon. Nykyinen rakenne ei näytä johtavan uudistuksiin, joka lisää järjestelmän tehokkuutta.
Yrittäjien mukaan valtio voi vaikuttaa asiaan keskittämällä yrittäjäeläkkeet yhteen eläkelaitokseen. Se voisi käynnistää rakennemuutoksia, jotka toisivat merkittäviä säästöjä koko työeläkejärjestelmään.
– Järjestelmää voisi tehostaa keskittämällä yrittäjäeläkkeet yhteen eläkelaitokseen. Tämä asia pitäisi selvittää, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, hän lisää.
