Startup keksi valmistaa kahvinporoista poltettavia brikettejä – Kysyntä äityi niin kovaksi, että tuotantolinja täytyy uusia

Voisiko kahvinporot hyödyntää sen sijaan, että ne menevät biojätteeseen? Tämä ajatus heräsi Kurdistanista kotoisin olevan Bahez Karimin mielessä, kun hän vuonna 2022 opiskeli tieto- ja viestintätekniikan kiertotalousopintoja Hämeen Ammattikorkeakoulussa HAMKissa.

– Ensimmäisenä vuonna meillä oli tehtävänanto rakentaa kaupunki, jossa jätettä ei kertyisi lainkaan. Se oli minusta hieman erikoista, koska olen kasvanut maassa, jossa ei niin välitetty jätteiden kierrättämisestä.

Jätteetön kaupunki kuitenkin syntyi, ja projekti avasi vuonna 2019 Suomeen tulleen Karimin silmät kierrätykselle. Ajan myötä hän tutustui suomalaiseen kahvikulttuuriin ja alkoi miettiä kahvinporojen jatkokäyttöä.

– Tiesin, että porot sisältävät öljyä, joten ne voisivat palaa. Olin kuitenkin kiireinen töiden ja opiskelujen kanssa, joten en ehtinyt miettiä ideaa pidemmälle. 

Aina kun Karim ja hänen vaimonsa Meryam vierailivat kahviloissa, he kysyivät henkilökunnalta, mitä kahvinporoille tapahtuu.

– Kysymystä hieman ihmeteltiin ja vastattiin, että ne heitetään tietenkin pois.

Yli 400 testiversiota

Idea pyöri Karimin mielessä parisen vuotta, kunnes vuonna 2023 hän osallistui Helsingin kaupungin tarjoamaan kiertotalouden incubator-ohjelmaan ja pääsi testaamaan ideaansa kunnolla. Myös voitto startup-kilpailu Frushissa toi verkostoja ja apua rahoituksen hakemiseen.

Heinäkuussa 2024 Karim ja hänen vaimonsa päättivät perustaa Paahtu-yrityksen, jossa kahvinporoista valmistetaan poltettavia brikettejä, kahviklapeja.

Samaan aikaan Karimin opinnot jatkuivat HAMKissa, ja hän sai hyödyntää koulun laitteita sekä laboratorioita tuotteen kehittämisessä. Hän testasi noin 400 eri versiota briketeistä, kunnes löysi toimivan mallin.

Mimosa Kangas kuuli Paahtusta ensimmäisen kerran LinkedInissä loppusyksystä 2024.

– Ihastuin siihen ideaan saman tien. Se on upea projekti loistavalla idealla!

Vastuullisen liiketoiminnan ja markkinoinnin ammattilainen Kangas otti yhteyttä Karimiin, ja vuonna 2025 hänestä tuli Paahtun toinen perustajajäsen.

– Bahez hoksasi heti, mikä minun hommani voisi olla: voin tuoda liiketoiminnan ja vastuullisuuden ymmärrystä hänen avukseen.

Paahtu toimii Sipoossa, jossa yrityksellä on oma, manuaalinen tuotantolinja. Kangas kertoo, että ensin kahvinporot kuivataan, jonka jälkeen niihin sekoitetaan muutamaa biopohjaista sideainetta. Sen jälkeen ne muotoillaan briketeiksi.

Kuin puinen klapi

Tällä hetkellä Paahtun suurin yhteistyökumppani on Silja Line, josta yritys saa kahvinporoja. Toinen suuri toimittaja on Epicenter-toimistokompleksi Helsingissä. Asiakkaat ovat löytäneet Paahtun täysin orgaanisesti.

– Olemme saaneet jonkin verran mediahuomiota ja lisäksi olemme läsnä sosiaalisessa mediassa. Niin kuluttajat kuin jälleenmyyjät ovat löytäneet meidät itse, Kangas kertoo.

Paahtun loppukäyttäjä on kuluttaja, joka ostaisi puuklapinsakin kaupasta.

– Kahvibriketti sopii käytettäväksi saunanlämmitykseen, uuniin, takkaan ja niin edelleen. Sieltä mistä kuluttaja hankkii puuklapinsa, hän voisi periaatteessa myös ostaa kahviklapeja, Kangas sanoo.

Tuotanto vaikeuksissa

Paahtun verkkokauppa on täytynyt ajoittain sulkea, sillä kahviklapien kysyntä on niin kovaa. Karimin mukaan Paahtun odotuslistalla on nyt yli 330 henkilöä.

– Teemme brikettejä manuaalisesti kolmen työntekijän voimin, ja kysyntään on hyvin vaikea vastata. Voimme tehdä maksimissaan kymmenen kahviklapipakettia päivässä, Karim sanoo.

Karim kertoo, että aina kun verkkokauppa on auki, satoja kahdeksan klapin paketteja myydään muutamassa tunnissa, jolloin kauppa täytyy taas sulkea. Verkkokauppa avataan 10–15 päivän välein uuden erän myymistä varten.

Mimosa Kangas sanoo, että tuotanto on juuri nyt Paahtun pullonkaula.

– Tarvitsemme rahoitusta automaattiseen, parempaan tuotantolinjaan. Olemme päässeet hyvin pitkälle näin, mutta juuri nyt keskitymme rahoituksen hankkimiseen.

Bahez Karim kertoo, että Paahtulla on enkelisijoittajia, mutta yritys etsii lisää sijoittajia, jotta tuotantolinjaa pystyttäisiin kehittämään ja kasvattamaan. Nyt meneillään on kolmas rahoituskierros.

– Meiltä kysytään jatkuvasti, voisiko meille tuoda käytettyjä kahvinporoja, ja myös kahviklapien käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Kysyntää ja tarjontaa siis on, mutta kunnollinen tuotantolinja puuttuu, Karim kiteyttää.

Muitakin tuotteita

Mimosa Kangas korostaa, että Paahtun toiminnan ansiosta suomalaisesta jätekierrosta voisi poistua miljoonia kiloja jätettä.

– Esimerkiksi kahvijäte saattaa päätyä suoraan vedenpuhdistusjärjestelmään ja aiheuttaa siellä epäpuhtauksia ja kuormitusta.

Hän arvioi, että kahviklapien yleistyessä myös puun polttaminen voisi vähentyä, mikä taas säästäisi metsiä. Kangas kertoo, että vielä ei ole tutkittu kunnolla, millaisia päästöjä kahvibriketistä tulee poltettaessa.

– Jonkin verran testausta on tehty, ja kahviklapi on palaessa hyvin samankaltainen puun kanssa.

Kangas kertoo, että kun uusi tuotantolinja saadaan, brikettejä voidaan myös testata enemmän.

Paahtun tulevaisuus näyttää joka tapauksessa hyvältä. Bahez Karim kaavailee, että kunhan Paahtun rahoitus saadaan kuntoon, kahvinporoista voidaan tehdä muitakin tuotteita, kuten sytykkeitä.