Suomen kansallisruoka on ruisleipä
Ruislimppu, ruisreikäleipä, ruispala, ruissipsit, ruisnachot… Mitä näitä nyt onkaan, suomalaista kansallisruokaa kaikki.
Suomalaiset ovat valinneet kansallisruoakseen ruisleivän. Äänestyksen järjestivät ELO – säätiö yhdessä MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruisleipä on kautta aikojen kuulunut suomalaiseen ruokapöytään ja se on niin keskeinen osa suomalaista identiteettiä, että sitä tulee ulkomailla ikävä.
– Ruisleivän voitto on mahtava juttu. Se kertoo perinteiden kunnioittamisesta ja toisaalta kuvastaa tämänhetkistä terveystrendiä. Ruisleipähän on varsinaista superruokaa! Uutta ja vanhaa samassa paketissa, kuvailee Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.
Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkileipä on rukiinen palaleipä. Joka toisessa kodissa sitä syödään päivittäin. Ruisleipä on ajan kuluessa saanut perinteisen limpun ja reikäleivän rinnalle uusia muotoja; paloja ja napostelutuotteita. Suomessa on poikkeuksellisen monipuolinen ja monimuotoinen leipäkulttuuri, jossa alueelliset vaihtelut ovat suuria. Alueelliset erot näkyvät myös ruisleivissä. Tutkimuksen mukaan limppuja syödään eniten Itä-Suomessa, kun taas Länsi-Suomessa maistuvat reikäleivät ja palaleivät.
Suomalaisissa ruisleivissä käytetty ruis on lähes aina täysjyväistä. Rukiin terveysvaikutukset on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Rukiin ja muiden täysjyväviljojen nauttiminen auttaa mm. painonhallinnassa, pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä joihinkin syöpiin. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan valitsemaan vähintään joka toinen leipä täysjyväisenä.
Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalaiset syövät keskimäärin kaksi ruisleipäpalaa päivässä.
Hämeen Yritysviestintä,
toimitus@hameenyrityssanomat.fi
