Tämä erottaa suomalaiset pk-yritykset euroalueesta ja Ruotsista − ”Säästäväisyydestä tehty hyve”

Suomalainen pk-yritys pyrkii pärjäämään ja kasvamaan omilla rahoillaan. Toisaalta pk-yritysten lainansaantia jarruttaa Suomessa useimmiten vakuuksien puute toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa.

Suomen ero muuhun euroalueeseen ja Ruotsiin käy ilmi Euroopan keskuspankin (EKP) laajasta yrityskyselystä. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran ekonomistin Anni Koskisen mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on ollut pitkään vaatimatonta, ja yritysten varovaisuus velkarahan käytössä syö entisestään pk-yritysten kasvulukuja ja kilpailukykyä talouskasvun vauhdittuessa.

Pk-yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa heikentynyt viime vuosina, mutta kehitys näyttää kevään pk-yritysbarometrin mukaan tasaantuneen.

− Vertailu euromaihin osoittaa, että Suomessa yritykset jättävät useammin hakematta lainaa, koska kokevat pärjäävänsä omalla rahoituksellaan. Tämä siitäkin huolimatta, että suomalaisten luotto pankkilainaan on erityisen vahva, Finnveran Koskinen sanoo tiedotteessa.

− Tietty varovaisuus suhteessa velkaan on ymmärrettävää, kun suhdannenäkymät ovat olleet epävarmoja, mutta suomalaisyritykset näyttävät tehneen säästäväisyydestä hyveen, ja täysin velattomien yritysten määrä on viime vuosina kasvanut. Tämä kertoo, että kasvun vaatimia investointeja ei ehkä ole tehty tai omilla kassavaroilla kasvutoimet ovat olleet pienempiä, Koskinen jatkaa.

Vakuuksien puute esteenä

EKP:n kyselytutkimuksen mukaan Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa tärkeimpänä syynä ulkoisen rahoituksen saatavuusongelmiin oli riittämätön vakuus noin seitsemällä prosentilla yrityksistä, kun Suomessa osuus oli yli kolminkertainen.

− On yllättävää, että rahoituksen vakuusesteen merkitys vaihtelee myös EU:n sisällä varsin paljon, vaikka sääntely on yhtenäistä. Mahdollisesti taustalla on kansallisia eroja riskikulttuurissa tai vakuuskäytännöissä. Suomessa yritysten näkemyksen mukaan vakuusvaatimukset ovat kiristyneet nopeammin kuin lähes kaikissa vertailuryhmissä, vaikka monet yritykset ovat vakavaraisia ja siten hyvin rahoituskelpoisia, Koskinen sanoo.

− On myös mielenkiintoista, että suomalaisyritykset pitävät tukia, tuettuja lainoja tai takauksia tarpeellisina kaksi kertaa useammin kuin ruotsalaiset yritykset.

Ulkoista rahoitusta suomalaisyritykset käyttävät investointeihin yhtä usein kuin euroalueella, mutta selvä ero on käyttöpääomatarpeissa. Suomalaisyrityksistä noin 41 prosenttia käytti velkarahaa yrityksen toimintaan liittyvään käyttöpääomaan, kun keskimääräinen osuus yrityksistä euroalueella on noin 34 prosenttia.

− Suomalaisyrityksellä voi olla kunnianhimoiset kasvutavoitteet, mutta yritys voi silti joutua käyttämään suuremman osan saamastaan rahoituksesta arjen pyörittämiseen eikä investointeihin. Säästäväisyyden ja kasvutoimien lykkäämisen kääntöpuolena voi olla, että yrityksen kilpailukyky kärsii, sillä kilpailijoiden etumatkan kurominen vaatii entistä enemmän panostuksia, Koskinen sanoo.