Tulevaisuus on sumuinen, mutta yritysten, kuntien ja julkisten toimijoiden yhteistyössä on mahdollisuuksia – Ministeri Ville Skinnari: ”Meillä on uudenlainen tehtävä”
Yhteistyö. Se on sana, joka toistuu Vaasassa Kunnallisjohdon seminaarin puheenvuoroissa toistuvasti. Maailman politiikan muutokset ja kotimaassa tapahtuvat muutokset kuntien tehtävien jaossa vaativat nyt yhteistyötä, jotta eteen tulevista tilanteista selvitään.
Noin tuhat osallistujaa keräävän Kunnallisjohdon seminaarin ensimmäisessä paneelissa kehitystyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen keskustelivat Suomen kasvun ja elinvoiman edellytyksistä sekä esittivät toiveita päättäjille, joita Skinnari siis edusti.
Hyvinvointialueiden perustamisesta on keskusteltu erilaisin äänenpainoin, mutta Kuntaliiton Karhunen näkee tilanteessa hyviä ja huonoja puolia.
– Kunnilta lähtee hyvinvointialueille sellaiset tehtävät, joihin kunnat voivat itse kaikkein vähiten vaikuttaa. Kysymys on, riittävätkö resurssit. Kyse on elinvoimasta, identiteetistä ja kulttuurista. Tarvitaan yhteistyötä ja innovaatioita. Mutta muutos on suuri ja kuntia pelottaa myös.
Tilaisuuden juontaja Marja Sannikka kysyi Karhuselta, tuleeko kunnista erilaisempia keskenään, kun sote-tehtävät lähtevät.
– Varmasti. Nyt kerätään huipputiimejä ja investoidaan kilpailukykyyn. Tarvitsemme kansainvälisiä vetureita, mutta samalla on isoja riskejä, kun väestö keskittyy ja vanhenee. Tulemme näkemään kurjistumista. Miten järjestää palvelut? Kuntien eriytyminen tulee jatkumaan, Karhunen sanoo.
Skinnari toivoo, että virtuaalipalvelut ja muut alustat auttaisivat kuntien elinvoimaisuuden edistämistä.
– Meillä on uudenlainen tehtävä. Suomi uudessa tilanteessa. Meillä on paljon hyvää ja mahdollisuuksia. Kunta ja kaupunki ovat hyviä käyttöliittymä ratkaisuille, joita tarvitaan. Yrittäjät toimivat yhdessä julkisen sektorin kanssa, Skinnari listaa.
Pentikäinen toivoo, että kunnat ymmärtäisivät yrityksien merkityksen.
– Kohtalon yhteys vahvenee. Jos ei ole yrityksiä, mistään muualta ei tule hyvinvointia. Jos tätä ei kunnissa ymmärretä, kuolema tulee, Pentikäinen sanoo.
Arvosanoja hallitukselle
Pentikäinen ja Karhunen saivat antaa kouluarvosanoja hallituksen toiminnalle. Pentikäinen antaa yrityspolitiikasta arvosanaksi 8, työllisyyspolitiikasta 5 ja talouspolitiikasta välttävän kutosen.
– Yritysten näkökulmasta koronakriisi hoidettiin lopulta suuressa kuvassa varsin kohtuullisesti. Yrityslainsäädäntö on mennyt eteenpäin, vaikka siitä ei ole saatu vetäviä otsikoita. Työllisyyspolitiikassa ei ole tehty mitään niistä uudistuksista, joita pitäisi, ja talouspolitiikassa rakenteellinen velan kasvu on vastuutonta ylisukupolvisesti. Tähän on seuraavan hallituksen tartuttava.
Reagoimisesta Venäjän hyökkäykseen ja määrätietoisesta etenemisestä Natoon hän antaa kuitenkin kympin.
– Moni puolue on joutunut heittämään pyhiä asioita romukoppaan. Yrittäjille on tärkeää, että Suomi vapaa, vakaa ja turvallinen.
Kuntapolitiikasta Karhunen antaa arvosanan 7 -.
– Siellä on onnistumisia. Kiitos, ettei hallitus jättänyt kuntia yksin koronassa palveluiden toimivuuden ja investointien kanssa. Isotkin kaupungit kiittivät. Se, mikä on huonoa, on normiohjauksen lisääntyminen. Ongelmia ratkotaan pistemäisellä lainsäädännöllä ja tulee lisää kelpoisuusvaatimuksia. Ne korjaavat yhtä asiaa, mutta hankaloittavat muualla sekä estävät tuottavuuden kehittämistä. Suomi ei mielestäni ollut rikki aikaisemminkaan.
Vaikeita aikoja edessä ja uskoa tulevaan tarvitaan
Karhunen toivoo joustoa lainsäädäntöön, rohkeutta ja mahdollisuuksia kokeiluun. Jos kuntien tehtäviä ja normeja lisätään ylhäältä ohjatusti, kunnat tukehtuvat.
Skinnari on samaa mieltä pistemäisyydestä. Yleisemmin hän muistuttaa, että kaikki Euroopan päättäjät miettivät nyt, miten uudesta tilanteesta selvitään. Ratkaisut vaativat rohkeutta, ketteryyttä ja innovaatioita. Siilot ja raja-aidat täytyy purkaa.
– Meillä on nyt iso eurooppalainen kysymys. Investointeja tarvitaan ja kasvua on löydyttävä. Nyt jos koskaan on tehtävä yhdessä. Meiltä tulee syksyllä lisää huonoja uutisia: suljettuja tehtaita ja työttömyyttä, hän ennustaa.
Skinnari uskoo kuitenkin Suomeen ja tulevaisuuteen. Suomi kiinnostaa nyt maailmalla aivan eritavalla kuin aikaisemmin ja Suomeen luotetaan. Se luo mahdollisuuksia.
