Vallan, ikuisuuden ja valon symboli – ”Kultaa on aina käytetty näyttämään, kuka on ykkönen”

Helsingissä toimiva Kultaus Oy Snellman harjoittaa harvinaista käsityöyrittäjyyttä.

– Ei tähän kyllästy. Oli työ iso tai pieni, lopputulos tuntuu aina mukavalta, kun se on valmis, sanoo Mikko Snellman, kultaajamestari ja toinen yrittäjistä.

Alun perin kulta kuului jumaluuden ja pyhän piiriin, mutta vuosisatojen aikana siitä tuli myös vallankäytön väline. Hallitsijat, tyrannit ja diktaattorit ovat kautta historian ympäröineet itsensä kullalla korostaakseen asemaansa.

– Se on vallan, ikuisuuden ja valon symboli, niin voimakas, että se toimii yhä, usein huomaamatta, sanoo puolestaan toinen yrittäjä, kultaajamestari Raimo Snellman.

Katoava ammatti

Yrityksen perusti kultaajamestari Raimo Snellman vuonna 1984 aikana, jolloin perinteinen kultausammatti oli jo pitkälti katoamassa. Myöhemmin mukaan tuli sukulainen Mikko Snellman joka aloitti kisällinä ja eteni vuosien oppisopimuksen, tutkintojen ja käytännön työn kautta kultaajamestariksi.

Nykyisin he toimivat liikekumppaneina. Mikko omistaa enemmistön yrityksestä, ja Raimo työskentelee yhä aktiivisesti, vaikka on jo taiteilija- ja yrittäjäeläkkeellä.

Kultauksen parissa työskentely vaatii aikaa, taitoa ja syvää sitoutumista.

– Hyvän tekeminen on tosi kivaa. Kun saa jotain hienoa aikaiseksi, se osittain korvaa sen palkan, Mikko sanoo.

Paikkoihin, joihin harva pääsee

Yrityksen asiakaskunta on poikkeuksellinen.

Suurimpia tilaajia ovat valtio ja kirkko, erityisesti ortodoksinen kirkko, jonka ikonostaaseihin, risteihin ja kirkollisiin yksityiskohtiin Kultaus Oy Snellman on erikoistunut.

Lisäksi asiakkaina on taiteilijoita, joiden teoksissa kulta on olennainen osa ilmaisua.

– Meidän kohteemme eivät ole vain esineitä, vaan taideteoksia. Siksi täytyy ymmärtää kokonaisuutta, ei vain tekniikkaa, Mikko sanoo.

Snellmanit ovat tehneet töitä historiallisissa kirkoissa Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisissä taidekohteissa.

– Ei tällaisiin paikkoihin muuten tulisi lähdettyä. Työ avaa ovia, joita ei ole yleisölle auki, sanoo Raimo.

Viime vuosien näkyvimpiä töitä ovat olleet esimerkiksi ortodoksisten kirkkojen kultaukset Virossa sekä osallistuminen laajaan taideprojektiin Oslossa uuteen hallintokortteliin valmistuneessa rakennuksessa.

Sama tekniikka kuin faaraoiden aikaan

Kultaustekniikka itsessään on lähes muuttumaton.

– Sisäkultauksessa käytetään yhä samoja eläinperäisiä liimoja ja kiinnitysmenetelmiä kuin Tutankhamonin haudassa yli 3 500 vuotta sitten, Raimo Snellman kertoo.

Kollageeniin perustuvat liimat ja tarkasti rytmitetyt työvaiheet ovat edelleen käytössä.

– Moni yllättyy siitä, että parempia menetelmiä ei ole keksitty, Raimo sanoo.

Kullan mystiikka on myös konkreettista. Kulta on syntynyt supernovaräjähdyksissä ja päätynyt miljardien vuosien aikana maapallolle.

– Se on täsmälleen samanlaista nyt kuin syntyessään. Se ei muutu miksikään. Siksi se on ikuisuuden symboli.

Lisäksi kullalla on fysiologinen vaikutus ihmiseen. Kulta on säteilevä metalli, joka ei vain näy vaan myös tuntuu. Sen atomikuorella on yksi elektroni, joka tulee levottomaksi valon vaikutuksesta.

– Kun valo osuu kultapintaan, kullan atomit alkavat tuottaa fotonisuihkuja, jotka tuntuvat ihmisen verkkokalvolla miellyttävänä valoilmiönä, Raimo kertoo.

Vastuullista kultaa Lapista

Vastuullisuus on Snellmaneille keskeinen arvo. He käyttävät Lapin jokikultaa, joka erotellaan painovoiman avulla ilman elohopeaa tai syanidia. Kultaus Oy Snellmanin lehtikulta tulee Tankavaarasta.

– Suurin osa maailmankullasta on sellaista, ettei sen alkuperää voi jäljittää. Me tiedämme tarkalleen, mistä tämä kulta tulee, sanoo Raimo.

Tankavaaran lehtikullan alkuperä voidaan kertoa jopa joen tarkkuudella.

Kultaa on louhittu aikojen kuluessa noin 230 000 tonnia vajaassa 10 000 vuodessa. Koko määrä mahtuu kuutioon, jonka sivu on vain 22 metriä.

Määrällisesti kultaa tarvitaan kultauksissakin hyvin vähän. Yhdestä kilosta voidaan valmistaa kymmeniä tuhansia kultalehtiä, ja yksittäisessä kohteessa kultakerros on usein vain murto-osa millimetristä.

Käsityö on suurin kustannus.

– Vaikka kullan hinta on noussut, käsityö maksaa enemmän kuin se kulta, Raimo sanoo.

Kultaus Oy Snellman järjestää myös kultauskursseja. Heidän toimitilansa on Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa.