Vastuu kannattaa

Luin hiljattain kiinnostavan kirjoituksen vastuullisuudesta ja kestävyydestä. Se pysäytti miettimään, miksi näitä sanoja käytetään niin usein lähes samaa tarkoittavina, vaikka ne eivät ole aivan sama asia.

Kestävyys viittaa jatkuvuuteen, kantavuuteen ja siihen, että jokin säilyy elinvoimaisena pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan ja talouden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niiden luonnollisen perustan on säilyttävä elinvoimaisena. Siksi yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys edellyttävät monimuotoista ja uusiutumiskykyistä luontoa.

Vastuullisuus taas liittyy valintoihin, vastuun kantamiseen ja siihen, miten toimimme suhteessa muihin ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kun puhumme yritysvastuusta, tarkoitamme aktiivisia toimenpiteitä, joilla organisaatio vähentää haitallisia vaikutuksiaan, edistää henkilöstönsä hyvinvointia, vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa sekä huolehtii hyvästä hallintotavasta.

Ajattelen itse niin, että vastuullisuus on ennen kaikkea tapa toimia, ei vain yksittäinen arvo tai irrallinen teko. Vastuullinen toiminta tarkoittaa sitä, että yrityksen toiminta ylittää pelkän sääntelyn minimivaatimukset. Parhaimmillaan sitä ohjaa vahva arvopohja, jossa luonto, kulttuuri, ihmiset ja myönteinen vaikutus heihin ovat aidosti keskiössä.

Lukevani kirjoituksen tärkeä viesti oli myös se, että kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä ei pidä viivytellä, vaikka sääntely ja viranomaisvaatimukset välillä kevenevät ja välillä kiristyvät.

Tämä on ollut hyvä muistutus myös meille, jotka olemme saaneet elää vastuullisuusteeman keskellä viimeiset kolme vuotta. Olemme nähneet, miten paljon käsitteet elävät ajassa, mutta myös sen, että vastuullisuustyö kannattaa edelleen. Yritykset, jotka ovat lähteneet tekemään sitä määrätietoisesti, näkevät siinä arvoa ja jatkuvuutta, vaikka toimintaympäristö muuttuu.

Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa -kehittämisohjelmamme lähestyy loppuaan hankkeen päättyessä 31.5.2026. Tämä Pohjois-Karjalan Yrittäjien toteuttama ohjelma rakentui käytännössä minun ja projektisihteeri Tuomaksen päivittäisen työn varaan kolmen vuoden ajan. Minä vastasin erityisesti sisältöjen suunnittelusta, asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyöstä, tapahtumien teemoista, yritysyhteyksistä sekä osaamismerkin kriteeristön rakentamisesta. Tuomas puolestaan rakensi ja ylläpiti hankkeen viestinnän, verkkosisällöt, ilmoittautumiset, somepäivitykset ja palautekeruun.

Alusta asti halusimme lähestyä vastuullisuutta tavalla, joka on yrittäjälle mahdollisimman käytännöllinen ja helposti lähestyttävä. Kartoitimme yrityshaastattelujen avulla, mistä teemoista yrittäjät haluavat tietoa ja rakensimme ohjelman sen pohjalta. Tavoitteena oli tehdä vastuullisuudesta osa yritysten arkea ja auttaa tunnistamaan myös se hyvä työ, jota yrityksissä tehdään jo nyt. Kun oma tekeminen tulee näkyväksi, seuraavan askeleen ottaminen helpottuu.

Kehittämisohjelman tavoitteena oli viedä toimintaa laajasti koko maakuntaan. Tapahtumia järjestettiin Joensuun lisäksi muun muassa Kiteellä, Ilomantsissa, Pyhäselässä, Liperissä, Tohmajärvellä, Kontiolahdella, Juuassa, Lieksassa, Nurmeksessa, Kesälahdella, Heinävedellä, Valtimolla ja Outokummussa. Vuosien aikana ohjelmasta kasvoi monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluivat yritysvastuun seminaarit, työpajat, vastuullisuusraportoinnin tietoiskut, vastuullisuusviestinnän työpajat, hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät aamutapaamiset, kiertotalousteemaiset tilaisuudet sekä lopuksi myös tekoälyn vastuullista käyttöä käsitelleet webinaarit. Toimintaa täydensivät verkkokoulutukset ja Torstaikanavat, joissa osallistujat saivat jatkaa keskustelua ja kehittää omaa työtään myös tapahtumien välillä.

Myös tulokset kertovat siitä, että työlle oli tarvetta. Hankkeen aikana ohjelman tapahtumiin osallistui lähes 600 henkilöä, verkkokoulutuksiin yli 120 osallistujaa, osaamismerkkejä myönnettiin lähes 100 ja tapahtumien palautekeskiarvo oli 4,6/5. Nämä luvut kertovat siitä, että vastuullisuus ei jäänyt etäiseksi teemaksi, vaan siitä syntyi aitoa oppimista, keskustelua ja konkreettista kehittämistä eri puolilla Pohjois-Karjalaa.

Hankkeen aikana palautetta kerättiin systemaattisesti, ja sisältöjä päivitettiin sen mukaan, mikä yrittäjiä juuri sillä hetkellä puhutti. Tämä mahdollisti sen, että ohjelmassa voitiin siirtyä luontevasti perusasioista uusiin, ajankohtaisiin teemoihin. Samalla rakennettiin verkkosivuille sisältökokonaisuus, joka jää käyttöön myös hankkeen jälkeen. Uutiset, blogit, yritystarinat ja muu aineisto säilyvät yrittäjien hyödynnettävänä jatkossakin.

Kun ajattelen tätä kokonaisuutta nyt hankkeen loppuvaiheessa, minulle jää ennen kaikkea tunne siitä, että vastuullisuuden laajaa käsitettä saatiin avattua ymmärrettävämmin ja tuotua lähemmäs yritysten arkea. Ei valmiina vastauksena, vaan keskusteluina, työkaluina, työpajoina, kohtaamisina ja rohkaisuna.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, jotka löysitte aikaa vaativien aikataulujenne keskellä ja lähditte avoimin mielin mukaan tähän kokonaisuuteen. Lämmin kiitos myös kaikille kouluttajille ja asiantuntijoille, jotka olitte mukana tukemassa tätä työtä yritysten ja yrittäjien hyväksi. Kiitos yhteistyökumppaneille sekä yrittäjäjärjestön paikalliselle ja alueelliselle johdolle. Tämä oli yhteinen ponnistus erittäin mielenkiintoisena aikana – aikana, jolloin on entistä tärkeämpää jättää selkeitä suuntaviivoja vastuullisempaa tulevaisuutta varten.

Teksti: Gyöngyi Mátray
Kuva: Tuomas Riikonen