VATT: Suurempi YEL-maksu ei lisää etuuksien käyttöä

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Tampereen yliopisto ja Verotutkimuksen huippuyksikkö selvittivät YEL-järjestelmän laajennusta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2011 uudistusta, jossa YEL-järjestelmää laajennettiin koskemaan aiempaa suurempaa joukkoa yrittäjiä. Vuonna 2011 YEL-järjestelmään kuuluvien yrittäjien joukkoa laajennettiin alentamalla osakeyhtiöiden omistajien omistusosuusraja 50 prosentista 30 prosenttiin. Uudistuksessa 30–50 prosenttia yrityksestään omistavat yrittäjät siirtyivät työntekijän eläkevakuutuksesta YEL:n piiriin. 

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten siirtyminen YEL-järjestelmään vaikutti yrittäjien ilmoittamiin työtuloihin.

– Kun yrittäjillä on valinnanvapaus, he valitsevat keskimäärin matalamman vakuutustason, mutta valinnanvapaus ei lisää etuuksien käyttöä tai muuta käyttäytymistä tavalla, joka kasvattaisi järjestelmän kustannuksia. Esimerkiksi suuremman vakuutusturvan valinneet eivät käytä etuuksia merkittävästi enempää kuin muut, VATT:n tutkimusjohtaja Tuomas Matikka tiivistää tulokset tiedotteessa.

Tutkimus perustuu rekisteriaineistoihin vuosilta 2007–2014 sekä Tilastokeskuksen yrittäjäkyselyihin. Tutkimukseen sisältyvien vuosien jälkeen on kuitenkin astunut jo voimaan vuoden 2023 YEL-uudistus. Tuolloin alkoivat säännölliset, kolmen vuoden välein toteutettavat YEL-työtulon tarkistukset korotuksineen, ja tarkistuksia on meneillään parhaillaankin.

– Sinällään mielenkiintoinen tutkimus kertoo siis järjestelmästä, jota ei enää ole olemassa. Tämä on syytä ymmärtää tuloksia arvioitaessa. Yrittäjä ei voi päättää oman työtulonsa tasoa, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

VATT:n tutkimuksessa YEL:iin siirtyneitä yrittäjiä verrattiin niihin osakeyhtiöiden omistajiin, jotka kuuluivat YEL:iin jo ennestään sekä niihin, jotka jäivät edelleen TyEL-järjestelmään. Tulosten mukaan uudet YEL-yrittäjät laskivat ilmoittamiaan työtuloja ja vakuutusmaksuja keskimäärin noin 16 prosenttia siirtymän jälkeen.

– Vuoden 2011 uudistus laajensi YEL-järjestelmää, mutta ei merkittävästi vahvistanut sen rahoitusta, sillä YEL:iin siirtyneet yrittäjät laskivat vakuutusmaksujaan. YEL:n mittavan alijäämän korjaaminen on siten vaikeaa ilman YEL-maksujen korottamista tai niiden tiiviimpää kytkentää todellisiin tuloihin, VATT:n Matikka toteaa. 

Yrittäjien Hellsténin mukaan YEL-maksujen korotus, keinoista riippumatta, helpottaa alijäämän osalta vain lyhytaikaisesti.

– Korkeammilla maksuilla kertyy korkeampi turva, joka tulee rahoitettavaksi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

– Alijäämän syy on se, että YEL-eläkettä nauttii yhä suurempi määrä ihmisiä sekä YEL-maksun kytkös TyEL-maksuun. Ainoa tapa korjata alijäämää pysyvämmin on rakentaa myös YEL-järjestelmään rahastointi TyEL-järjestelmää vastaavasti, Hellstén jatkaa.

Eläköityminen ei aikaistunut

Tutkimuksen mukaan yrittäjien mahdollisuudet vaikuttaa vakuutustasoonsa eivät johtaneet etuuksien lisääntyneeseen käyttöön. Korkeamman vakuutusturvan valinneet yrittäjät eivät käyttäneet esimerkiksi sairaus- tai vanhempainpäivärahoja enempää kuin muut, eikä eläköityminen aikaistunut merkittävästi.

Myöskään ennakoivaa käyttäytymistä kuten työtulon nostamista ennen etuuksien käyttöä ei havaittu. Haitallista valikoitumista esiintyi jonkin verran, mutta sen kustannusvaikutukset jäivät pieniksi. 

– Moraalikato ja haitallinen valikoituminen voisivat lisätä järjestelmän kustannuksia, mutta tutkimuksemme keskeinen tulos on, että vakuutustaso ei ole yhteydessä etuuksien käyttöön. Matalampi vakuutuskattavuus ja pienemmät vakuutusmaksut kertovat kuitenkin siitä, että yrittäjät eivät keskimäärin halua yhtä kattavaa sosiaaliturvaa kuin palkansaajien pakollinen sosiaalivakuutus tällä hetkellä on, VATT:n Tuomas Matikka kertoo.