Yrittäjäpariskunnat jakavat niin ilonaiheet ja onnistumiset kuin haasteet ja hankaluudetkin – ”Kun yritystoiminta ja parisuhde yhdistyvät, siinä on paljon pelissä”

Lapin Yrittäjiin koko 10-vuotisen taipaleensa ajan kuuluneen ApuLapin yrittäjä Kaisa Revon, ja hänen puolisonsa yrityksen toisena osakkaana aiemmin toimineen Konsta Revon seurustelu aiheutti aikanaan hämmennystä molemmissa suvuissa. Vuonna 2004 Ounasvaaran majalla, yhteisen sukulaisen häissä toisensa tavanneella ja sittemmin rakastuneella pariskunnalla oli nimittäin ”muutamia yhteisiä tuttuja”:

–Konstan täti on minun kummitätini ja Konsta oli käynyt lapsesta asti isäni kanssa metsällä. Me emme kuitenkaan tunteneet toisiamme ennen kuin aloimme seurustella. Toisin sanoen, emme siis tosiaan ole mitään sukua toisillemme, Kaisa Repo painottaa nauraen.

Molempien suvuista löytyy useamman sukupolven yrittäjätaustaa, mutta vetoa yrittäjyyttä kohtaan ei kummallakaan ollut. Apuvälineteknikoksi Helsingin Ammattikorkeakoulusta valmistunut Kaisa työskenteli tyytyväisenä toisen yrityksen leivissä pääkaupungissa ja Konsta Lapin Safareilla Rovaniemellä. Sittemmin hänkin muutti Helsinkiin. Työtilanne oli ihanteellinen – ainoastaan koti-ikävä kaihersi, eikä jättänyt rauhaan.

–Kun aloimme odottaa esikoistamme, päätimme palata Lappiin. Konsta palasi töihin Leville ja minä sain äitiysloman jälkeen oman alan töitä paikallisesta apuvälinefirmasta. Työ oli mieluisaa, mutta se ei kestänyt kauaa, koska pian yrittäjä ilmoitti, että hän oli myymässä yritystään, Kaisa taustoittaa.

Kaisa, jolla yrittäjyys ei ollut aiemmin käynyt oikeastaan edes mielessä, alkoi hieroa yrityskauppoja. Vaikka neuvottelut raukesivat tyhjiin, kokemus oli sinällään arvokas: sen myötä mieleen pesiytyi ensikertaa idea yrittäjyydestä. Jäätyään työttömäksi ja odottaessaan toista lasta, ajatus alkoi toden teolla itää.

–Rohkaistuin lähtemään työvoimatoimiston yrittäjyyskurssille, jossa aloin tosissani suunnitella yrityksen perustamista. Lopulta, äitiysloman loppuaikoina vuonna 2009, perustin Lapin Apuvälinepalvelu Oy:n, eli Apulapin, Kaisa kiteyttää.

Lapin Yrittäjiin liittynyt yritys osoittautui konseptiltaan toimivaksi, mutta tilanne oli myös varsin haastava: yrityksen ja pikkulapsiarjen pyörittäminen ilman puolison läsnäoloa kävi kuormittavaksi. Rovaniemelle taksinkuljettajan tehtäviin aiemmin palanneen Konstan pitkät ja vaihtelevat työvuorot yhdistettynä maakuntakeikkaa heittävän yrittäjävaimon elämänrytmiin teki arjesta melkoista palapeliä. Niinpä Revot päättivät sekoittaa pakan: Konsta hyppäsi mukaan yritystoiminnan kelkkaan ja yrityksen toiseksi osakkaaksi.

–Siitä alkoi yhdessä yrittäminen. Ja sitä kesti kokonaiset seitsemän vuotta, Revot ynnäävät.

Vaikeuksien kautta voittoon

Nyt Revot katsovat taakse jäänyttä seitsenvuotista taivalta kiitollisin ja nöyrin mielin. Yhteisestä yrittäjyydestä on monien mutkien jälkeen luovuttu: Kaisa otti taas täyden vetovastuun pääsiassa pitkäaikaissairaiden kuntoutujien apuvälinetarpeisiin vastaavan yrityksen johdosta ja Konsta palasi palkkatyöhön. Ratkaisu on ollut ainoa oikea. Yhteinen yrittäjyys oli paitsi haastavaa, myös opettavaista.

–Parasta yhdessä yrittämisessä oli perhe-elämän muuttuminen joustavammaksi. Toinen saattoi jäädä töihin, kun toinen haki lapsen hoidosta. Lomista oli helppo päättää ja niin huolet kuin ilonaiheetkin olivat yhteiset, Kaisa muistelee.

–Teimme töitä yhteisin elannon eteen, eikä tarvinnut kilpailla siitä, kumman työ on tärkeämpää tai rankempaa. Myös haasteet olivat yhteiset ja toisen apuna oli siten helpompi olla, Konsta täydentää.

Yhteinen yrittäjyys kantoi läpi vuosien erityisesti yhteisten pelisääntöjen ansiosta: ikävistä työasioista ei puhuttu kotona ja hyvistäkin keskusteltiin vain saunassa kahden kesken. Perheaika pyhitettiin perheelle ja työaika työlle. Toisaalta myös monet haasteet koettelivat pariskuntaa: kultainen keskitie hautautui joskus kiireen alle, molemmat paloivat välistä loppuun ja raha-asiat mietityttivät.

Revot ajattelevat, että yhteisyrittäjyyden toimivuus lienee pariskuntakohtaista: toisille se on luontevampaa kuin toisille. Puolison kanssa työskentelemisessä Kaisa ikävöi joskus onnistumiskokemusten ja ilonaiheiden jakamista. Sen sijaan ajoittaista vääntämistä ja kääntämistä hän ei kaipaa – sen enempää kuin puolisonsakaan.

–Yhteinen yrittäjyys oli ihan opettavaista. Haluaisin sanoa, että päiväänkään en vaihtaisi pois. Mutta kyllä sieltä jonkun huonomman päivän voisi vaihtaa, Konsta naurahtaa.

Lapin Yrittäjiin kuuluvan Optikkoliike Brilletin yrittäjät, Pasi ja Taina Hiukka olivat yrittäjäkumppaneita, kunnes suhde kasvoi elämänkumppanuudeksi. Yhteisen yrittäjyyden hyödyt ovat näkyneet sekä työssä että arjessa. ”Kun olemme samassa työpaikassa ja tiedämme, millainen toisen päivä on ollut, on helppoa hyväksyä esimerkiksi se, jos toinen haluaa illalla vaan olla sohvalla ja lukea kirjaa”, Pasi Hiukka havainnoi.

Yrittäjäparista pariskunnaksi

Kuusi vuotta sitten yhteisen yrityksen perustaneet, viisi vuotta sitten hynttyyt yhteen lyöneet ja kolme vuotta sitten avioituneet Optikkoliike Brilletin yrittäjät Taina ja Pasi Hiukka saavat parhaat ideat mökkisaunassa. Siinä ei olisi mitään ihmeellistä, ellei tietäisi tiedon sotivan Lapin Yrittäjiin kuuluvan pariskunnan omia periaatteita vastaan:

–Meillä on periaatteena, että kotona ja ruokapöydässä ei puhuta työasioista, eikä töitä tehdä sunnuntaisin. Mutta ei se kyllä aina toimi käytännössä, Pasi Hiukka myöntää ja naurahtaa.

Voidaankin kysyä: tarvitseeko toteutua? Tarvitseeko seepran päästä raidoistaan tai intohimoisen yrittäjän yrittäjyydestään? Ei välttämättä, jos Hiukoilta kysytään. Yrittäjyyden ollessa elämäntapa ja yritystoiminnan edustaessa sekä huvia, hyötyä että harrastusta, voi työasioita voi pohdiskella työaikojen ulkopuolellakin.

–Vaikka yrittäjäpariskunnan elämässä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti, osaamme me pitää myös vapaata aina tarvittaessa. Kun tuntee toisen niin hyvin, huomaa myös sen, jos työ kuormittaa liikaa. Olen määrännyt Pasille ”pakkolomaakin”, kun väsymys on alkanut painaa liikaa, Taina kertoo.

Hiukkojen kohdalla yhteinen yrittäjyys oli luontevaa jatkumoa vuosikausien mittaiselle työtoveruudelle. Tehtyään pitkään yhdessä saman alan töitä, tuli toinen tutuksi niin työtoverina kuin ihmisenäkin. Ystävyys loi vankan perustan sekä yritystoiminnalle että rakkaudelle. Deittailuvaihe jäi lyhyeksi ja yhteinen koti perustettiin verrattain nopeasti.

–Reilu vuoden mittaisen yrittäjyyden jälkeen totesimme viihtyvämme yhdessä hyvin paitsi töissä, myös vapaa-ajalla. Kun toisen tuntee entuudestaan niin hyvin, ei tutustumisvaihetta oikein tarvita ja on helppoa edetä nopeasti, Pasi Hiukka muotoilee.

Luontevuudesta, helppoudesta ja vuosien mittaisesta kollegisuudesta huolimatta kyse oli kuitenkin, kuten se aina rakkaudessa on, pienimuotoisesta riskinotosta.

– Kun yritystoiminta ja parisuhde yhdistyvät, siinä on paljon pelissä. Yhtiökumppanin kanssa ei aloiteta suhdetta heppoisin perustein. Molempien on oltava alusta asti täysillä mukana, Hiukat toteavat.

Enemmän plussaa kuin miinusta

Pasi ja Taina Hiukka ovat oppineet, että kun pariskunnan molemmat osapuolet ovat yrittäjiä samassa yrityksessä, on toisen arkea ja ajatuksia helpompi ymmärtää. Erilaisista luonteenpiirteistään ja aika ajoin vastakkaisista näkemyksistäänkin huolimatta Hiukat löytävät aina ennen pitkää saman aaltopituuden ja molempia miellyttävän ratkaisun. Erilaisuus on osoittautunut pelkäksi eduksi.

– Pasi on idearikas ja nopea tekemään päätöksiä kun taas minä olen se rauhallisempi ja harkitsevampi osapuoli. Sen ansiosta pystymme katsomaan asioita eri näkökulmista ennen niiden toteuttamista, Taina kuvailee.

– On tärkeää, että ollaan asioista eri mieltä. Sitten niistä keskustellaan ja päätetään yhdessä, Pasi lisää.

Yrittäjyyden ja parisuhteen yhdistäminen on ollut Hiukoille mielenkiintoista ja antoisaa. Pienet arjen haasteetkin kuuluvat asiaan. Yksi sellainen on ollut yhteisten lomien järjestämisen hankaluus.

– Parisuhteen aloittaminen ei sinällään muuttanut toimintaamme mitenkään, mutta ihan konkreettiseksi käytännön haasteeksi ovat osoittautuneet yhteiset lomat. Sama tilanne on varmasti monilla muillakin, pientä yritystä pyörittävillä pariskuntayrittäjillä, Pasi arvelee.

– Meille yhteisen vapaan ottaminen tarkoittaa käytännössä katsoen sitä, että jäljellä jää kaksi työntekijää, kun poissa on 50 prosenttia työntekijöistä. Mutta nämäkin asiat onnistuvat, kun on joustava ja luotettava henkilökunta, Taina tähdentää.

Kaiken kaikkiaan, omaan kokemukseensa nojaten Hiukat antavat yrittäjyyden ja parisuhteen väliselle liitolle enemmän plussia kuin miinuksia. Hyödyt jyräävät mahdolliset eteen tulevat esteet ja haasteet.

– Ei tämä varmaankaan kaikille sovi. Mutta meillä on ollut hauskaa, Hiukat kuittaavat.

Liity sinäkin Lapin Yrittäjiin >>