Yritysten kasvuhalukkuus ennätysmatalalla Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa pk-yrittäjien seuraavan 12 kuukauden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on voimakkaasti pakkasella: -24. Viime syksynä saldoluku oli nolla ja vuosi sitten keväällä +10. Varsinaissuomalaisten suhdannenäkymät ovat muuta maata synkemmät, sillä koko maan saldoluku on -18. Odotukset ovat painuneet Varsinais-Suomessa nykyistä alemmas ainoastaan vuonna 2009 finanssikriisissä.

Kasvuhakuisten yritysten määrä on laskenut Varsinais-Suomessa ennätysalhaalle. Vastaajista 5 prosenttia ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 27 prosenttia kasvuhakuisia. Viime syksynä voimakkaasti kasvuhakuisia oli 6 prosenttia vastaajista ja kasvuhakuisia 34. Keväällä 2022 oltiin samalla tasolla. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on -22. Syksyllä lukema oli -9.

– Pidän huolestuttavana sitä, että yksi Suomen talouden veturialueista yskii. Päättäjien on todella nyt keskityttävä siihen, että vaalipuheet yrittäjien luomien verotulojen ja työpaikkojen merkityksestä viedään vaalien jälkeen konkreettisiksi teoiksi. Yrityksen verotusta ei esimerkiksi saa kiristää, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Pk-yritysten kannattavuutta koskeva saldoluku on Varsinais-Suomessa alhaisimmillaan vuoden 2005 jälkeen: saldoluku on -26. Liikevaihtoa kuvaava saldoluku on pakkasella, -4. Molemmat lukemat ovat valtakunnallisia lukuja heikompia.

Hänen mukaansa positiivisena voidaan pitää sitä, että varsinaissuomalaisten yrittäjien työllistämisnäkymät ovat edelleen positiiviset: saldoluku on 4. Työllistämistäkin kuvaava saldoluku on kuitenkin hieman pudonnut vuodentakaisesta, jolloin se oli 7.

Viidennes yrittäjistä nostaa työvoiman saatavuuden merkittävimmäksi työllistämisen esteeksi. Vastaajista 18 prosenttia suunnittelee sopeuttamistoimia. Työaikajärjestelyjä kaavailee näistä yrittäjistä 52 prosenttia vastaajista ja lomautuksia 45 prosenttia.

– Vastaukset kertovat, että osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni, vaikka talousodotukset ovatkin pakkasella, Munter toteaa.

Viimeisen 12 kuukauden aikana 23 prosenttia alueen pk-yrityksistä on kyselyn mukaan saanut tarvitsemansa rahoitukseen. Yrityksistä 2 prosenttia ei ole saanut ja 7 prosenttia ei ole edes hakenut rahoitusta, vaikka olisi sitä tarvinnut.

– Merkittävin syy sille, miksi rahoitusta ei ole saatu tai haettu, on muuttunut. Aikaisemmin syynä ovat olleet kireät vakuusvaatimukset ja nyt se on rahan korkea hinta. Syy on luonnollinen, kun tiedetään, miten merkittävästi viitekorot ovat nousseet viimeisen vuoden aikana, kertoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.

Tulevan 12 kuukauden aikana alueen pk-yrityksistä 19 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta.

– Osuus on pysynyt pitkään samalla tasolla. Merkittävin rahoituksen kysyntä (50 prosenttia) kohdistuu investointeihin. Yllättäen kireästä taloustilanteesta aiheutuva rahoituskysyntä on pysynyt ennallaan eli 30 prosentissa. Tämä on hyvä suunta, kun tiedetään, että yritykset ovat kohdanneet sekä koronan että Ukrainan sodan myötä aiheutuneet monenlaiset negatiiviset vaikutukset. Olisiko niin, että alueen yrityksillä on ollut enemmän ketteryyttä sopeuta kriisitilanteisiin, Pelkonen pohtii.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Pk-barometrin kyselyyn vastasi koko maassa noin 4650 yritystä. Varsinais-Suomessa vastaajia oli 468. Vastausaika oli joulukuun 2022 puolivälistä tammikuun 2023 puoliväliin.