Koulutuksen ja kansainvälistymisen tärkeys kasvulle eli mitä olen oppinut harjoittelussani PPY:ssä

Yksi asioista, jotka kovimmin jäävät mieleeni POHJAT-viikon monenlaisista tilaisuuksista, on sitaatti yhdestä esityksestä: ‘Suomi tarvitsee kasvua. Pohjoinen tarvitsee kasvua’. Kasvu on totisesti ollut usein esiintyvä teema koko kieliharjoitteluni aikana täällä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä, ja eri kasvua ja kehitystä tukevat tavat on ollut ajankohtaisia keskusteluaiheita. Kansainvälisenä kasvatustieteiden opiskelijana, joka keskittyy globalisaation aiheisiin koulutuksessa, ajattelen, että kaksi näistä keinoista erottuvat.

Omana alanani koulutus on tietysti ensimmäinen, ja on pitkäaikainen usko, että koulutus olisi avain kasvulle ja kehitykselle. Se varustaa ihmisiä tiedolla ja taitoilla tulevaisuudelle, näin vahvistamalla itseluottamusta omiin ideoihinsa ja  osaamisiinsa sekä kohottamalla menestystään. Olen itse innostunut koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja mielestäni se on erittäin tärkeää nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa tekoäly alkaa merkittävästi vaikuttaa yrittäjyystoimintoihin ja niiden kiivaaseen kilpailuympäristöön. Mutta kuten käsiteltiin useissa POHJAT-viikon tapahtumissa jatkuva kouluttautuminen auttaisi yrittäjiä ylläpitämään toimintojaan ja pysymään ajankohtaisena. Olen siksi sitä mieltä, että elinikäinen oppiminen olisi erityisen hyödyllistä ja merkityksellistä yrittäjille.

Elinikäinen oppiminen on vapaa- ja omaehtoista jatkuvaa oppimista. Mutta monen yrittäjän omasta kiinnostuksesta kouluttautumiseen huolimatta yleinen ongelma monille on tarvitun ajan ja resurssien sijoittaminen sellaiseen koulutukseen. Kuitenkin elinikäisen oppimisen ei tarvitse koskea vain muodollista koulutusta kuten ammattitutkintoa tai korkeakoulun kursseja, vaan pitäisi sisältää epämuodollisempia tilaisuuksiakin. Esimerkiksi sain mahdollisuuden osallistua POHJAT-viikon vastuullisuusraportointiin keskittyneeseen työpajaan, jossa keskusteltiin ja harjoiteltiin käytännöllisiä tekniikoita tulevaa raportointia varten. Tämä ei ollut muodollista koulutusta, mutta se oli silti tärkeä oppimistilanne, jolta tulevat yritystoiminnat muuttuisivat tarkoituksellisemmiksi ja tehokkaammiksi. Siksi uskon kovasti, että epämuodolliset oppimismahdollisuudet kuten lyhyet työpajat tai paneelikeskustelut kannattaa hyödyntää ja voivat olla yhtä arvokaita kuin muodolliset koulutukset.

Toinen muista erottuva keino kehitykselle ja kasvulle on kansainvälistyminen. Tämä liittyy jälleen omaan koulutukseeni ja taustaani, sillä koulutuksen kansainvälistyminen on yksi keskeisistä kiinnostuksistani. Kansainvälistyminen on kauan ollut hyödyllinen strategia mm. monipuolistumiselle  ja kilpailulle korkeakoulun alalla, ja yrittäjyydessä viennit ovat tietysti erittäin tärkeitä keinoja, joilla laajeta kotimaisten markkinoiden yli ja saavuttaa kasvua. Mutta tämä käsite voisi kenties liittyä myös kansainvälisten ihmisten osallistumiseen yrittäjyystoiminnassa sekä yrittäjinä että työntekijöinä.

Yliopiston yhteisössä kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan harkitsemaan yrittäjyyttä tulevana vaihtoehtona, ja tästä maahanmuuttajien osallistuminen suomalaiseen liikemaailmaan yrittäjinä voisi johtaa kasvuun alueellamme. Lisäksi työntekijöinä maahanmuuttajat voivat tarjota erinomaisia resursseja yrittäjille, jotka hakevat kasvua alueilla, joissa paikallinen tieto ja kielen taidot voivat edistää kiinteää yhteistyötä ja menestystä uusilla markkinoilla. Mutta ehkä tätä tärkeämpää on mahdollisuudet oppimiselle ja kehitykselle, jotka johtuvat monikulttuurisesta työympäristöstä. Esimerkiksi olen nähnyt vasta tämän harjoittelun aikana sitä, miten tällainen kulttuurienvälinen oppiminen voi edistää uusia näkökulmia ja ymmärryksiä työpaikassa. Usein kyllä sanotaan, että yhteistyö ihmisten eri taustoista kanssa luo uusia ajatuksia ja innovaatioita, ja arvelisin uusien innovaatioiden tukevan lopulta kehitystä ja kasvua.

Kaiken kaikkiaan ajatellessani kasvun teemaa ja siihen liittyviä aiheita olen oppinut miten aiheet ja teemat, jotka ovat keskeisiä omalla alalla, ovat asiaankuuluvia liikemaailmassakin. On siksi ollut todella kiinnostavaa oppia sitä, miten omat opintoni voivat olla relevantteja tässä kontekstissakin, ja  vaikka harjoitteluni pääsyy on suomen kielen harjoitteleminen, olen saanut myös näiden aiheiden uutta rikastettua ymmärrystä. Näkemällä sitä, miten näistä aiheista keskustellaan tässä eri kontekstissa, olen saanut myös oppia paljon yrittäjyydestä Suomessa ja erityisesti täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Siksi ehkäpä tämä kokemus on myös viitannut siihen, miten hyödyllinen perusyrittäjyyskasvatus voi olla, ja miten tärkeä se voisi olla kaikille korkeakoulun opiskelijoille opintoalastaan riippumatta.