Uudenvuodenlupauksia, tavoitteita ja toiveita

Uuden vuoden kynnyksellä on tapana tehdä lupauksia ja tarkastella aiempien lunastamista. Tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä rakennusalan vaikeuksien valossa kirjaimellisesti kovin rakentavalta. Satakunnassa toivoa ruokkii kuitenkin monipuolinen elinkeinoelämä ja mahdollisuuksiakin on yrittäjien keskuudessa tunnistettu ja uskoa parempaan löytyy.

Lupauksia on tehty jo vuoden kahden viime vuoden aikana. Satakuntaliitto, Yrittäjät ja kahta vaille kaikki Satakunnan kunnat ovat tehneet elinvoimalupauksen. Lupaus kattaa toimivan vuoropuhelun, sujuvat valmisteluprosessit, maakunnan yhteiset edunvalvontakohteet ja yrittäjyysmaakuntatavoitteen. Lupauksien osalta ollaan siis jo pitkällä. Seuraavaksi elinvoimalupauksen toivomme saavamme hyvinvointialueelta, joka kykenee osaltaan vaikuttamaan paljon alueen elinvoimaisuuteen, sillä hyvinvoinnin edellytyksenä on juuri elinvoima.

Yhtenäinen yrittäjyysmaakunta on tavoitteiden kärjessä. Elinvoimalupauksia voidaan pitää hyvänä alkuna, mutta Yrittäjien kuntabarometrin tulokset kertovat, onko suunta tavoitteiden mukainen. Lupaukset on tehty toteutettavaksi – ei rikottavaksi. Nyt onkin kuntien aika viestittää elinvoimateoistaan ja yrittäjien kertoa kuntien positiivisista toimista, sillä kuntien toimet ovat elinvoiman keskiössä.

TE- uudistuksessa tavoitteemme on yrityspalvelujen roolin vahvistaminen. Yrityspalvelut tulee rakentaa siten, että elinvoimapalvelut ovat niiden yhteydessä. Yrityspalveluissa on tärkeää, että otetaan huomioon todellinen käyttäjäkunta. Palvelut on usein suunnattu suurille yrityksille, vaikka pk-sektorin yritykset työllistävät eniten. Yrityspalvelut tulee rakentaa käyttäjiensä, ei hallinnon näkökulmasta. Sekä Satakunnan että Etelä-Satakunnan valmistelussa on yrittäjät otettu mukaan valmisteluun, joten toiveemme on kuultu.

Suomessa on jo 194 000 yksinyrittäjää. Nämä ihmiset työllistävät itsensä ja maksavat veronsa ja tekevät sen usein ilman lomia tai järin korkeaa tulotasoa. Mediaanitulojen tarkastelussa nämä henkilöt tienaavat vähemmän kuin keskivertopalkansaajat. Kuitenkin nämä yrittäjät ovat vailla työntekijöiden saamaa suojaa ja tavanomaisia työsuhde-etuuksia, ja yritysriski kattaa usein koko henkilökohtaisen omaisuuden. Lomat, vanhempainvapaat ja hyvinvointi jäävät usein vähäiseksi. Yksinyrittäjien asemaan tuleekin saada parannusta monellakin tapaa.

Yritysten rooli ja huomioon ottaminen hyvinvointialueen valmistelussa on edelleen toissijaista. Aidon monituottajamallin aikaansaaminen edellyttää sitä, että hyvinvointialue tekee vaikutusarviointia ja tunnustaa oman osuutensa alueen elinvoimassa. Tässä palaankin jo aiemmin esittämääni elinvoimalupaukseen, jonka toivon sekä päättäjien että viranhaltijoiden sisäistävän.

Satakunnan Yrittäjät toivop, että paikalliset ja valtakunnalliset päättäjät tukevat yrittäjyyttä entistä vahvemmin ja hallitusohjelman mukaiset kirjaukset laitetaan täytäntöön. Yritysvaikutusten arvioinnin avulla päätöksenteossa voidaan luoda paremmat edellytykset uusien yritysten syntymiselle ja nykyisten vahvistumiselle. Yrittäjähenkisen ilmapiirin ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä alueen elinvoimaisuudelle ja Satakunnan menestymiselle.

Satakunnan yrittäjät siirtyy vuoteen 2024 toiveikkaina, vaikkakin haasteet tiedostaen. Digitalisaatio, kestävä kehitys ja vastuullisuus, koulutus, yrittäjyyden tuki päätöksenteossa sekä maakuntamme aktiivinen markkinointi ovat avainasemassa alueen yritysten menestyksen kannalta. Paikallisten toimijoiden, yritysten ja päättäjien yhteistyöllä Satakunta voi vahvistaa asemaansa elinvoimaisena ja kasvuhakuisena alueena.
Satakunnan Yrittäjien puolesta voin luvata, että työ keskittyy edelleen yrittäjien aseman parantamiseen, vaikuttamiseen, kouluttamiseen ja neuvontaan.

Näillä toiveilla ja lupauksilla vuoteen 2024