Arvonlisävero

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri on Verohallinnon rekisteri. Siihen on koottu tiedot yrityksistä, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia.

Kaikkien alv-velvollisten pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Joissakin tapauksissa rekisteriin voi hakeutua myös vapaaehtoisesti. Vapaaehtoinen hakeutuminen tuleekin usein kyseeseen esimerkiksi liikevaihdoltaan pienissä yrityksissä tai kiinteistön vuokraustoimintaa harjoittavilla toimijoilla.

Liikevaihdoltaan pienet yritykset voivat saada helpotuksia alv-asioihin. Jos toiminta on pienimuotoista, se voi olla vähäisenä toimintana arvonlisäverotonta. Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella. Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa eikä yritys ole myöskään vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Rajan ylittymisen osalta on seurattava siis kahden vuoden liikevaihtoa eli sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihtoa. Liikevaihto voi kumpanakin vuonna olla enintään 20 000 euroa eli liikevaihtoja ei lasketa yhteen.

Vaikka vähäisen toiminnan raja ei ylittyisi, on alv-rekisteriin mahdollista hakeutua vapaaehtoisesti, kun toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Jos yritys ei ole vähäisen toiminnan perusteella alv-rekisterissä, on vähäisen toiminnan rajan ylittymistä seurattava. Kun 20 000 euron liikevaihtoraja on ylittymässä, yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Yritys merkitään alv-rekisteriin siitä hetkestä, kun raja ylittyy, ja velvollisuus suorittaa arvonlisäveroa alkaa liikevaihtorajan ylittämisajankohdasta.

Lue lisää: Näin rekisteröidyt alv-rekisteriin – vero.fi

Lue lisää: Arvonlisäveroton vähäinen toiminta – vero.fi

Arvonlisäveron alarajahuojennus oli verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Alarajahuojennus poistui 1.1.2025 alkaen EU-sääntelyn vuoksi. Pienet yritykset eivät siten saa alarajahuojennusta vuodesta 2025 alkaen. Alarajahuojennusta voi hakea vielä vuodelta 2024 antamalla alarajahuojennusta koskevat tiedot vuoden 2024 viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Niillä yrityksillä, joiden verokausi on kuukausi ja joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, on oikeus hakea huojennusta lain voimaantuloa edeltävältä tilikauden osalta.

Lue lisää: Alarajahuojennus – vero.fi

Arvonlisävero tilitetään valtiolle kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Aikataulu määräytyy sen mukaan, minkä mittainen yrityksesi verokausi on.

Yleensä arvonlisäverotuksessa verokausi on kalenterikuukausi. Yritys voi hakeutua pidempään verokauteen liikevaihdosta riippuen. Jos liikevaihto on alle 100 000 euroa, voi verokausi olla neljännesvuosi. Jos liikevaihto on alle 30 000 euroa, verokausi voi olla neljännesvuosi tai vuosi.

Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoitus- ja maksupäivä on verokauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi maaliskuun arvonlisävero ilmoitetaan viimeistään 12. toukokuuta. Jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.

Neljännesvuosittain ilmoittavien määräpäivä verokauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Vuosi-ilmoittajilla määräpäivä on kuitenkin seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä.

Alv-ilmoituksen antamiseen ei voi saada lisäaikaa. Jos ilmoitat arvonlisäveron tiedot myöhässä, joudut maksamaan myöhästymismaksua.

Useimmiten yritykset tilittävät arvonlisäveron suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperuste tarkoittaa sitä, että yritys tilittää arvonlisäveroa, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu. Arvonlisävero voidaan tilittää myös maksuperusteisesti tai laskutusperusteisesti.

Lue lisää: Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksuohjeet – vero.fi
Lue lisää: Maksuperusteinen alv – vero.fi

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja on verovelvollinen palvelun myynnissä. Myyjän on siten varmistettava, milloin pääsäännöstä poiketen ostaja on arvonlisäverovelvollinen. Vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron, myyjällä on aina laskunantovelvollisuus.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee esimerkiksi rakentamispalvelujen myyntiä. Menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta ja vähentää valtion verotulojen menetyksiä.

Lue lisää: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäverotuksen ulkopuolella on joitakin aloja. Näitä ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus, tekijänoikeudet, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus.

Tällaisia myyntejä ei voi laskuttaa arvonlisäverollisina, eikä niihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäveroa voi vähentää.

On syytä huomata, että arvonlisäveroton toiminta tarkoittaa eri asiaa kuin ns. nollaverokannan alainen toiminta. Nollaverokannan piiriin kuuluvassa toiminnassa myynnit ovat arvonlisäverottomia, mutta niihin kohdistuvien kulujen arvonlisäveron saa vähentää. Tällaista palautukseen oikeuttavaa toimintaa ovat esimerkiksi kansainvälistä kauppaa koskevien säännösten nojalla veroton toiminta sekä eräiden vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin vesialuksiin kohdistuvat työsuoritukset.

Lue lisää: Arvonlisäveroton liiketoiminta – vero.fi