Työsopimus ja muut työnantajan sopimukset

Työsopimuksessa pitää kertoa esimerkiksi, onko työsuhde määräaikainen vai vakituinen ja onko työssäoloaika kokoaikainen, osa-aikainen vai vaihteleva. Työsopimuksessa pitää olla selkeästi kirjattuna työsopimuslain mukaiset oikeudet ja velvollisuudet.

Usein kysyttyä työsopimuksista ja määräaikaisesta vs. vakituisesta työsuhteesta

Vakituinen vai määräaikainen työsopimus?

Työsuhteen kesto määritellään työsopimuksessa ja se voi olla vakituinen tai määräaikainen. Vakituinen työsopimus on voimassa siihen asti, kunnes työntekijä haluaa lopettaa työsuhteen tai työnantajalla on lain mukainen peruste työsuhteen päättämiseen. Määräaikainen työsopimus kestää sovittuun määräaikaan asti. Määräaikainen työsopimus voi tulla kyseeseen esimerkiksi projekti- tai urakkaluontoisessa työssä.

Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

Vakituinen työ tarkoittaa, että työsopimus on voimassa toistaiseksi, eikä työsopimukseen ole kirjoitettu työn päättymisaikaa.

• Työ jatkuu niin kauan, kunnes työntekijä tai työnantaja haluaa lopettaa eli irtisanoa tai purkaa työsuhteen.
• Työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei toisin ole erikseen sovittu.
• Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi, työntekijästä käytetään yleisesti nimitystä vakituinen työntekijä.

Määräaikainen työsopimus

Määräaikainen työ kestää vain sen ajan, joka työsopimuksessa on määritelty tai mistä työnantajan ja työntekijän välillä on muutoin sovittu. Kyse voi olla esimerkiksi sijaisuudesta tai urakkatyöstä. Määräaikainen työsopimus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Määräaikaista työtä ei voi lähtökohtaisesti päättää aikaisemmin kuin mitä työsopimukseen on kirjattu, ellei tästä ole erikseen työsopimusta tehtäessä tai muutoin sovittu.

• Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy, esimerkiksi määrätty työ, kausityö, sijaisuus tai tuotantohuiput.
• Työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi tehtyyn sopimukseen ei tarvita syytä.
• Työsuhteiden ketjuttaminen ilman perusteltua syytä on kiellettyä.

Määräaikaisen työsuhteen päättyminen

Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen tai sovitun työn valmistuessa. Jos päättymisaika on vain työnantajan tiedossa (esim. sidottu työn valmistumiseen), on työnantajan ilmoitettava työntekijälle viipymättä päättymisajan tultua hänen tietoonsa.

• Määräaikainen sopimus voidaan tehdä irtisanomisenvaraiseksi sopimalla nimenomaisesti irtisanomisajasta. Tällöin työnantaja tai työntekijä voi irtisanoa sopimuksen ennen määräaikaisuuden päättymistä.
• Yli 5 vuoden määräaikainen työsopimus on viiden vuoden kuluttua irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
• Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa koeaikana tai erittäin painavasta syystä.

Kokoaikainen, osa-aikainen vai vaihtelevan työajan sopimus?

Työsopimusta tehtäessä määritellään työaika, joka on yleensä joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Työaika voi kokoaikaisen tai osa-aikaisen lisäksi olla myös vaihteleva, eli osapuolet voivat sopia vaihtelevasta työajasta.

Kokoaikainen työ

Kokoaikainen työ tarkoittaa, että työtä tehdään lähtökohtaisesti 7,5 tai 8 tuntia päivässä ja 37,5 tai 40 tuntia viikossa, yleensä viisi päivää viikossa. Kokoaikainen työ on säännöllistä ja jatkuvaa. Enimmäistyöaika pohjautuu työaikalakiin tai työehtosopimuksen määräyksiin. Työaikalain mukainen enimmäistyöaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mutta työehtosopimuksen soveltuessa on siinä voitu sopia lyhyemmästä työajasta enimmäistyöaikana.

Osa-aikainen työ

Osa-aikainen työ tarkoittaa, että työtä on vain osan päivästä tai osan viikosta. Työtä on siis vähemmän kuin kokoaikaisessa työssä.

Vaihteleva työaika

Vaihtelevan työajan työsopimuksissa ei ole kiinteää tuntimäärää, vaan työntekijän työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Työtuntimääräksi voidaan työsopimuksessa sopia esimerkiksi 0–40 tai 10–30 tuntia viikossa. Vaihtelevasta työajasta on kyse useimmiten myös silloin, kun työntekijä tekee työtä tarvittaessa töihin kutsuttaessa. Myös niin sanotut nollatuntisopimukset kuuluvat vaihtelevan työajan työsopimuksiin.

Vaihtelevasta työajasta ei saa sopia työnantajan aloitteesta, jos työvoiman tarve on kiinteä. Vaihtelevan työajan käyttämisen on perustuttava todellisuudessa vaihtelevaan työvoimatarpeeseen, ja vähimmäistyöajan tulee vastata työnantajan todellista työvoimatarvetta.

Mitä velvollisuuksia työnantajalla on silloin, kun sovitaan vaihtelevasta työajasta?

Työnantajalla on useita lakisääteisiä velvollisuuksia, kun työntekijän kanssa sovitaan vaihtelevasta työajasta:

1. Työajan tarkastelu 12 kuukauden välein
   Työnantajan on 12 kuukauden välein tarkasteltava, miten sovittu työaikaehto on toteutunut. Jos toteutuneet työtunnit ja työvoiman tarve osoittavat, että vähimmäistyöaika voisi olla suurempi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle uutta sopimusta, jossa työaika vastaa todellista tarvetta.
2. Työvoiman tarpeen kuvaaminen
   Työsopimuksessa on kuvattava, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta.
3. Työvuorojen ajankohtien ilmoittaminen
   Työnantajan on ilmoitettava, minä viikonpäivinä ja kellonaikoina työtä voidaan teettää ilman, että työntekijältä kysytään erikseen suostumusta jokaista työvuoroa varten.

Lue lisää vaihtelevan työajan ehdosta ja työvuorosuunnittelusta.

Mikä on koeajan pituus?

Koeaika toimii työntekijälle ja työnantajalle harkinta-aikana työsuhteen alkaessa. Koeaikana työsopimus voidaan purkaa varsin vapaasti, kunhan peruste ei ole syrjivä.

Tiesitkö, että koeaikaa voidaan pidentää sovitusta vain tietyin ehdoin, kuten sairauspoissaolojen vuoksi? Lue lisää koeajasta ja tutustu siihen liittyviin ehtoihin täältä.

Työsopimuslaki ja sen sisältö

Työsopimuslaki säätelee työntekijän ja työnantajan välistä työsuhdetta. Työsopimuslaki määrittelee, milloin työsopimus syntyy ja millä ehdoilla työsopimus voidaan päättää. Laki sisältää määräykset työsuhteen oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten työnantajan työnjohto-oikeudesta ja työn tekemisestä työnantajalle. Työsuhde syntyy, kun työnteko alkaa ja sitä tehdään sellaista vastiketta vastaan, jolla on taloudellista arvoa.

Työsopimuslaki määrittelee työsopimuksen syntymisen ja päättymisen sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Se takaa työntekijälle suojan ja määrittää työnantajan työnjohto-oikeuden.

Muut työnantajan tärkeät sopimukset

Salassapitosopimus ja kilpailukielto

Työsuhteisiin liittyy usein myös muita tärkeitä sopimuksia, kuten salassapitosopimus ja kilpailukieltosopimus. Salassapitosopimuksella työnantaja voi suojata liikesalaisuuksiaan ja pitää luottamuksellisen tiedon salassa. Salassapitosopimukseen liittyy usein sopimussakko, joka tulee työntekijän maksettavaksi, jos hän rikkoo tehtyä sopimusta. Tiedätkö minkäkokoista sopimussakkoa pidetään kohtuullisena? Kirjaudu sisään Yrittäjien Jäsenpalveluun ja lue lisää salassapitosopimuksesta.

Työnantajan kannattaa esimerkiksi huolehtia liikesalaisuuksiensa suojaamisesta. Tehokas suoja edellyttää salassapitosopimusta, vaikka liikesalaisuuksia suojataan myös lainsäädännöllä.

Työsopimuksen tärkeät kohdat

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ja allekirjoittaa ennen työn aloittamista. Lainsäädäntö ei velvoita tekemään työsopimusta kirjallisesti, mutta työnantajan on annettava työsopimuslain mukaan työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Selvitys on annettava viimeistään seitsemän päivän kuluessa, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Tämän vuoksi työnantajan kannattaa tehdä pääsääntöisesti aina kirjallinen työsopimus työsuhteen alussa ennen työn aloittamista.

Erityisesti koeajasta ja mahdollisesta työsuhteen määräaikaisuudesta on syytä sopia kirjallisesti. Jos työntekijä ei jälkeenpäin muista, että niistä on sovittu tai työnantaja ja työntekijä ovat erimielisiä sovitusta, työnantajan voi olla vaikea näyttää näin sovitun.