Perhevapaat
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada vanhempainpäivärahaa.
Lain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta, mutta mikäli työnantaja työ- tai työehtosopimuksen perusteella maksaa työntekijälle palkkaa samalta ajalta, jolla työntekijällä on oikeus em. etuuksiin, voi työnantaja hakea ko. ajanjakson vanhempainpäivärahat Kelalta itselleen. Työnantaja hakee päivärahoja ilmoittamalla Kelaan työntekijälleen maksamansa palkat ja korvaukset.
Lisäksi työnantajalla on oikeus 2 500 euron perhevapaakorvaukseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- Työnantaja maksaa työntekijälleen työ- tai työehtosopimuksen perusteella palkkaa äitiys-/raskausrahakauden aikana yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajalta.
- Työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen päivärahakauden alkamista.
- Työsuhde on solmittu vähintään yhdeksi vuodeksi.
- Työaika on ennen päivärahakauden alkamista vähintään 80 % alan kokoaikaisesta työajasta.
Perhevapaakorvausta voi hakea heti, kun palkkaa on maksettu vähintään kuukaudelta. Perhevapaakorvausta on haettava viimeistään 6 kuukauden kuluessa vanhemman vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.
Työnantaja, joka on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkkaa tai lomakorvausta raskaus- tai vanhempainvapaan perusteella kertyneestä vuosilomasta, voi hakea Kelasta vuosilomakustannuskorvausta. Vuosilomakustannuskorvauksen hakuaika päättyy, kun lapsesta maksetun vanhempainpäivärahakauden päättymisestä on kulunut 6 kuukautta.
Synnyttävä vanhempi saa raskausvapaata 40 arkipäivää eli noin 6 viikkoa. Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää eli 5 viikkoa ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa raskausvapaalle jäämisestä myös tätä myöhemmin. Vapaa täytyy kuitenkin aloittaa viimeistään 14 arkipäivää eli noin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Kela maksaa raskausvapaan ajalta raskausrahaa työntekijälle tai työnantajalle. Arkipäiviä ovat viikonpäivät maanantaista lauantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä.
Molemmat vanhemmat saavat vanhempainvapaata 160 arkipäivää eli noin 6,5 kuukautta. Yksinhuoltaja saa kaikki vanhempainvapaat eli noin 13 kuukautta itselleen. Monikkoperheet saavat enemmän vapaita, esimerkiksi kaksosperheet 404 arkipäivää. Kela maksaa vanhempainvapaan ajalta vanhempainrahaa työntekijälle tai työnantajalle.
Vanhempi voi luovuttaa omista vapaistaan enintään 63 arkipäivää eli noin 2,5 kuukautta toiselle vanhemmalle tai muulle lasta hoitavalle henkilölle, esimerkiksi puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi.
Perheen ei tarvitse pitää vanhempainvapaata enää yhtenäisenä jaksona, vaan sen voi jakaa osiin. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaata 1–4 jaksoa kalenterivuodessa. Jos työntekijä ei sovi työnantajan kanssa toisin, jaksojen täytyy olla vähintään 12 arkipäivän eli noin 2 viikon mittaisia. Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia myös useammista jaksoista. Myös työehtosopimuksissa voi olla erillisiä ehtoja.
Vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata yhtä aikaa enintään 18 arkipäivää eli 3 viikkoa.
Vanhempainvapaata voi pitää myös osittaisena. Silloin työntekijän päivittäinen työaika voi olla enintään 5 tuntia päivässä. Työntekijällä ja työnantajalla täytyy olla sopimus osa-aikatyöstä. Osittainen vanhempainvapaapäivä kuluttaa puolikkaan vanhempainrahapäivän. Esimerkiksi 2 viikon osittainen vanhempainvapaa kuluttaa siis 6 vanhempainrahapäivää.
Vanhempainvapaat täytyy pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2 vuotta.
Hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi. Oikeus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiolapsen vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen siihen asti, kunnes lapseksiottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaalla ei kuitenkaan voi olla enää silloin, kun lapsi aloittaa koulun.
Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työntekijä voi pitää hoitovapaan enintään kahdessa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.
Osittainen hoitovapaa
Työntekijä voi saada lapsensa hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka kunnes lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mikäli hän on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä vain, jos järjestelystä aiheutuu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa.
Tilapäinen hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Tämä vapaajakso on lain mukaan palkaton, mutta työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti määräys tämän jakson palkallisuudesta.
Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).
Jos puolestaan työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi). Vapaan kestosta ja järjestelyistä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Kyse ei ole työntekijän ehdottomasta oikeudesta olla pois työstä, mutta työnantajalla on velvollisuus pyrkiä järjestämään työt niin, että työntekijä voi olla pois työstä.
Kunkin vapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisajankohtaa. Ottolapsen hoitamiseen liittyvästä vanhempainvapaasta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa vain, jos se on mahdollista. Enintään 12 arkipäivää jatkuvien vapaiden osalta ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Myös tilanteessa jossa kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista puolison työhönmenon vuoksi, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, jos siitä ei aiheudu työnantajalle vakavaa haittaa.
Työntekijä voi muuttaa ilmoitetun vapaan ajankohdan perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Mikäli työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan keskeyttäminen tai sen ajankohdan siirtäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun siihen on lapsen hoitoedellytyksissä tapahtuneeseen muutokseen liittyvä perusteltu syy. Ennen vapaista ilmoittamista on syytä ennakoida perhevapaiden käyttöön ja niiden jakamiseen liittyvät asiat.
