Ay-liike painostaa turkulaisyritystä – V-S Yrittäjien Munter: pöyristyttävää ja vastuutonta

– Ay-liike roikkuu savupiipputeollisuuden aikaisessa valta-asemassaan. Se on marssinut ulos työryhmistä ja marssittanut jäsenet työpaikkojen porteille harhaanjohtavin perustein. Ay-liikkeellä on ollut historiassamme tilaisuuksia uudistaa suomalaista työelämää yhdessä päättäjien kanssa – tähän ei kuitenkaan ole ollut halua, sillä oman valta-aseman säilyttäminen, jonka puolesta nyt taistellaan, on koettu tärkeämmäksi. Kansalaiset näkevät tämän kyllä – siitä kertoo liittojen laskeva jäsenmäärä ja esimerkiksi perussuomalaisten kannatus, joka ei ole kääntynyt näyttävien lakkotoimien myötä laskuun, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Yle uutisoi keskiviikkona, että turkulainen perheyritys, leipomo Rosten on joutunut ainoana leipomona alueella toistuvien poliittisien lakkojen kohteeksi. Työntekijäliitto Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL) myöntää Ylelle, että se haluaa toiminnallaan painostaa Rostenia liittymään työnantajaliittoon. Rosten on Leipuriliiton jäsen, eikä näin ollen ole työmarkkinaosapuoli.

– Tällainen toiminta ei kuulu edes poliittisen lakon piiriin, vaan on silkkaa painostusta. Pidän tätä pöyristyttävänä ja vastuuttomana. Toiminta alleviivaa sitä, että ay-liikkeelle näissä poliittisissa lakoissa on kyse valtataistelusta. Vakavasti kysyn, kuinka kauan ay-liike uskoo tällaisen toiminnan saavan kansalta hyväksyntää, Hanna Munter toteaa.

Munter huomauttaa, että ay-liike kohdistaa säännöllisiä lakkotoimia yhteen yritykseen, joka on halunnut käyttää perustuslaillista oikeuttaan olla kuulumatta työantajajärjestöön.

– Kyse ei myöskään liene yksittäisestä tapauksesta.

Munter muistuttaa, että nyt nähtävillä lakoilla ei laajemminkaan ole tekemistä työntekijöiden työehtojen kanssa.

– Poliittisilla lakoillaan ay-liike painostaa paitsi yksityisiä yrityksiä, myös maan hallitusta, ja aiheuttaa samalla laajoja taloudellisia tappioita niin yrityksille kuin kansantaloudelle. Demokraattisesti valitun hallituksen ei pidä lähteä tähän leikkiin mukaan ja antaa periksi, Munter sanoo.

Osana uudistuksia Orpon hallitus haluaa poistaa laeista järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot, mikä saattaisi ne työpaikkasopimisessa järjestäytyneiden yritysten kanssa samalla viivalle. Lakiesitystä aiheesta odotetaan torstaiksi.

– Ay-liike pelkää menettävänsä valta-asemansa nyt, kun maassa on hallitus, joka haluaa uudistaa suomalaista työelämää tasolle, jolla verrokkimaamme jo ovat. Paikallisella sopimisella järjestäytymättömät suomalaiset yritykset halutaan saattaa samojen oikeuksien piiriin kuin työnantajajärjestöihin kuuluvat. On yleisen oikeustajun vastaista, että vuonna 2024 kaikkia yrityksiä eivät koske samat oikeudet, Munter katsoo.

Suomen Yrittäjät on lakkokeskustelujen keskellä joutunut korjaamaan ay-liikkeen harhaanjohtavia ja vääriä väitteitä. Munterin mukaan ay-liike sumuttaa jäseniään puhumalla kärjistyksin ja pelottelemalla kenttäänsä mukaan.

– Nyt on keksitty julkisuudessa viitata vuoden 2016 tilanteeseen. Ay-liikkeen mukaan hallitus antoi yrittäjäjärjestölle tuolloin veto-oikeuden paikallista sopimista koskevaan kompromissiesitykseensä. Mistään veto-oikeudesta ei ole kysymys, kellään ei ole sellaista. Hallitus itse päätti olla edistämättä esitystä. Suomen Yrittäjät ei voinut kannattaa kompromissia, joka olisi ulottanut luottamusmiesjärjestelmän myös järjestäytymättömiin yrityksiin ja saattanut työntekijät eriarvoiseen asemaan.

Ratkaisuksi Suomen Yrittäjät tarjosi tuolloin mallia, jossa sopijaosapuolena olisi voinut toimia myös esimerkiksi liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu.

– Suomen Yrittäjät toi pöytään esityksen, toisin kuin ay-keskusjärjestöt nyt. Esitys ei ay-väelle käynyt, koska se olisi mallissa joutunut luopumaan osasta valtaansa. Silloinkin kyse oli niiden valta-asemasta – ei siitä, että Suomea haluttaisiin uudistaa ja meille syntyisi uusia, kipeästi kaivattuja työpaikkoja, Munter sanoo.