”Ei tässä pienyrittäjä pysy perässä” – sääntely, Länsirata ja rahoitus keskusteluttivat EU-vaalidebatissa

Keskustelussa käytiin läpi ehdokkaiden näkemyksiä muun muassa saavutettavuudesta ja liikennehankkeista, EU-rahoituksen ja -tukien ohjaamisesta elinvoiman ja kasvun tukemiseen, yrittäjiä koskevasta osaajapulasta sekä yrityksiä koskevasta sääntelystä. Mukana olivat Oscar Byman (r), Paco Diop (vas), Piia Elo (sd), Perttu Helin (kesk), Katriina Hiippavuori (kd), Niina Ratilainen (vihr) ja Aura Salla (kok). 

EU-rahoitusta ja -tukia ehdokkaat ohjaisivat kasvukolmio Turku-Tampere-Helsingin sisälle. Kuitenkin myös Itä-Suomella oli paneelissa paljon ystäviä. Oscar Byman nosti esiin, että rahoitusta tulisi kanavoida erityisesti saaristoon. 

– Varsinaissuomalaisena olen ehdottomasti sitä mieltä, että Itä-Suomi tarvitsee seuraavalla kaudella melko paljon tukea, koska he kantavat aika suurta vastuuta Putinin hyökkäyssodasta, Ratilainen sanoi.

Aura Sallan mukaan Itä-Suomi kaipaa tukien sijaan markkinaehtoista yritystoimintaa ja elinkeinonharjoittamista.  

– EU:n suorista tuista pitää siirtyä enemmän lainapohjaiseen järjestelmään. En kannata enää yhtään uutta EU-rahoitusinstrumenttia. Meillä ei ole selvyyttä siitä, mitä näillä tuilla on oikeasti saatu aikaiseksi, Salla totesi.

Hän muistutti InvestEU -rahoitusohjelmasta, jolla tuetaan esimeriksi yritysten perustamista. 

– Tässä on erinomainen tapa käyttää EU-rahoitusta takauksena, Salla sanoo. 

Paco Diopin mukaan yrityksiä tulisi kohdella oikeudenmukaisesti koosta riippumatta. 

– Yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta. Paperihommaa on valtavasti. Tulisi toimia niin, että pienet ja keskisuuret yritykset saavat rahoitusta. 

Katriina Hiippavuoren mielestä EU tuottaa liikaa yrityksiä haittaavaa sääntelyä. Esimerkiksi pieniä it-alan yrityksiä koskee sama tekoälysääntely kuin isoja kansainvälisiä teknologiajättejä. Hänen mukaansa sääntelyn tulee tukea Euroopan kilpailukykyä ja yrittäjyyden edellytyksiä. 

– Viimeiset viisi vuotta komissio on kunnostautunut varsinaisena sääntelyn suurvaltana. Ei tässä pienyrittäjä pysy perässä. Kristillisdemokraatit haluavat, että EU-tasolle viedään sellaisia päätöksiä, joita jäsenvaltioissa käytännön tasolla ei pystytä hoitamaan, Hiippavuori sanoo. 

Hänen mukaansa EU tarvitsee pienyrittäjyysstrategian.

Niina Ratilainen muistutti, että eurooppalainen kilpailukyky ja sisämarkkinat perustuvat siihen, että EU:ssa nimenomaan on yhteistä sääntelyä, eikä 27 eri maan viidakkoa, jossa yritysten tulee toimia. Ilman sääntelyä ei hänen mukaansa EU:ssa olisi myöskään vihreän siirtymän suhteen saavutettu nykyisiä tuloksia. 

– Eläköön yhteinen sääntely, Ratilainen totesi. 

Työmarkkinakeskustelussa ehdokkaiden erot näkyivät selvimmin, kun heiltä kysyttiin, pitäisikö EU:n puuttua kansallisiin työmarkkinoihin. Piia Elo muistutti, että kansainvälistä sääntelyä on jo nykyisellään paljon ja se toimii.

– Kyllä Euroopan sisällä tietyt minimivaatimukset ja -velvoitteet tulee olla. Näen, että se on osa Euroopan yhteisöä, Elo sanoo.

– Minimivaatimusten tulee koskea kaikkia. Haluaisin säilyttää eri maiden suvereniteetin, Paco Diop katsoi. 

Oscar Byman ei vahvistaisi EU:n roolia työmarkkinakysymyksissä. 

 – Tilanne on hyvin erilainen eri jäsenmaissa. Jos mietimme työmarkkinoita, talouskasvua ja työllistymistä, niin politiikan on palveltava yrityksiä, joissa uusia työpaikkoja luodaan. Uskon siihen, että Suomen omat työmarkkinaosapuolet ja suomalaiset päätökset ovat parhaat tukemaan suomalaisia yrityksiä heidän tehtävässään menestyä ja sitä kautta työllistämään suomalaisia, Byman sanoi.

Ehdokkailta tiedusteltiin myös mielipidettä Länsirata-investoinnista ja siitä, tulisiko sille saada ja hakea EU-rahoitusta. 

– Tässä pitää olla äärimmäisen strateginen. Olemme saaneet rahoitusta tälle hankkeelle, mutta emme tarpeeksi. Meidän pitää olla tässä ymmärtäväinen koko Suomea kohtaan. Tulen itse Lappeenrannasta, mutta olen opiskellut Turussa. On oikeasti mietittävä, miten saamme rahoitusta sieltä Lappeenrannasta ja Kuopiosta kohti Tukholmaa. Meidän pitää lobata hankkeita niin, että koko Suomen elinkeinoelämä ja kaikki suomalaiset hyötyvät – myös tamperelaiset, Aura Salla kommentoi.

Keskustan Perttu Helin kallistui ainoana punaisen lapun puolelle. Vaikka rahoitusta on saatavissa EU:sta, hänen mukaansa kotimaiset panostukset ovat liian mittavia. 

– On niin, että rataa ei kokonaan saada EU-rahoituksella tehtyä, vaan siihen tarvitaan vakavia panostuksia myös Suomessa. Täällä tilanne on se, että rahaa ei juuri ole. Meidän koko Suomen asia ja tämän radan asia on asettuneet ikään kuin vastakkain. Silloin on katsottava sitä, mihin rahat riittävät. Niin kiva kuin se rata olisikin. 

Helin komppasi myös Paco Diopia, joka painotti esimerkiksi nykyisten tietoliikenneyhteyksien sekä junien työskentelyolosuhteiden tärkeyttä.

EU-keskusteluun Myllyyn oli ilmoittautunut myös perussuomalaisten ehdokas Mika Niikko, mutta hän estyi osallistumasta.