Viiden hengen vesiurheiluyritys palkkaa kesäksi jopa 60 työntekijää – Foilaus tekee tuloaan Suomen rannoille

Suomalaisten suhde veteen on etäisempi kuin uskoisi. Näin uskaltaa sanoa vesiurheiluyritys Lappiksen yrittäjä Harri Rautava.

– Vaikka meillä on hirveästi rantaviivaa, emme ole vesi-ihmisiä. Moniko viettää paljon aikaa vedessä ja veden äärellä, oli se sitten purjehtimista, uimista, melomista, mitä vain? 

Rautavan kokemuksen mukaan ainakaan hänen kotikaupungissaan Oulussa paikalliset eivät hyödynnä meren läheisyyttä niin paljon kuin voisivat.

– Meidän tehtävämme Lappiksessa onkin saada ihmiset vesille tavalla tai toisella.

– Jos harrastus liittyy lautaan, tuuleen, veteen tai lumeen, eikä käytössä ole bensalla käyvää moottoria, niin se on meidän maailmaamme, Rautava kiteyttää.

Lappis pyörittää melontakeskusta ja vesipuistoa Oulussa sekä Kalajoella sekä vesipuistoa Rukalla. Lisäksi yrityksellä on verkkokauppa, ja se järjestää monenlaisia vesi- sekä lumiurheilukursseja. Niistä harrastajien parissa tunnetuin on leijahiihtoon keskittynyt Pallas Kiteweek.

Alku Irlannin rannoilla

Rautava itse on pitkän linjan leijahiihto- ja surffausharrastaja. 

– Aloitin leijasurffauksen vuonna 2005 Irlannissa asuessani, ja se vei laakista mennessään. Muutama viikko peruskurssin jälkeen piti vaihtaa asunnon paikkaa, että pääsi kävelemällä rantaan, hän muistelee.

Rautava on harrastanut kaikkia lautailulajeja ala-asteelta alkaen ja innostunut uusista vesiurheilulajeista sitä mukaa kun niitä on kehitetty. Yli kymmenen vuotta sitten hän oli etujoukoissa tuomassa suppailua Suomeen, nyt hän on innostunut foilauksesta. Siinä laudan alle kiinnitetty siipimäinen ”foili” nostaa laudan vedenpinnan yläpuolelle vauhdin kasvaessa.

Lappis-yrityksen juuret puolestaan ovat leijahiihdossa ja -surffauksessa, ja leijahiihto työllistää yritystä edelleen talvisin eniten. 

– Olemme myös tehneet itse Suomen koulutusohjelmat näissä lajeissa. Emme näe itseämme vain varustemyyjänä, vaan pyrimme kehittämään lajeja ja miettimään turvallisuutta. 

Asiakassegmentit tukevat toisiaan

Lappikseen Rautava tuli vuonna 2011 leijahiihtokouluttajaksi. Hänen ystävänsä Tatu Lappalainen oli perustanut Label Lappiksen vuonna 2006 leijahiihtokouluksi. Tuossa vaiheessa Rautavalla oli mittava kokemus maahantuonnista, ja vuoden-parin kuluessa hänen roolinsa kasvoi yrityksessä. Vuonna 2012 hän ryhtyi itse yrittäjäksi Lappikseen. 

– Yritys on alkanut puhtaasti omasta harrastuspohjasta ja siitä, että haluamme jakaa muille sitä, mitä tykkäämme tehdä itse.

Rautava sanoo, että Lappiksella on kaksi eri asiakassegmenttiä. Toinen ovat melontakeskusten ja vesipuistojen asiakkaat, toinen taas marginaalisempien lajien harrastajat.

Ensin mainitut ovat myös taloudellinen tukijalka, jotta yritys voisi palvella niin sanotuista niche-lajeista innostuneita. Vesiurheilukeskukset vesiratoineen ja aktiviteetteineen houkuttelevat kesäisin yhteensä tuhansia kävijöitä, harvinaisempien lajien harrastajamäärät ovat huomattavasti pienempiä.

– Tukijalat tuovat turvaa. Esimerkiksi pandemiavuosina jotkut osa-alueet pysähtyivät täysin, jotkut pärjäsivät paremmin.

Foilaus nousussa

Muutaman viime vuoden aikana suomalaiset vesiurheiluharrastajat ovat löytäneet wingfoilauksen ja foilauksen. Wingfoilauksessa apuna on purje, foilaaminen taas tapahtuu veden pinnalla pelkällä laudalla. 

– Pikkuhiljaa hydrofoilauslajeista on tullut jopa isoimpia lajejamme, Rautava arvioi.

Rautava sanoo, että Lappis myy vain varusteita, joita yrityksen henkilökunta itse haluaa käyttää. 

– Se ei ole pelkkää markkinointipuhetta. Jos suomalaisena aktiiviharrastajana jokin asia toimii meille ja me tykkäämme siitä, on hyvin todennäköistä, että toinenkin suomalainen harrastaja tykkää.

Rautava sanoo, että kysymys on välineurheilusta, muttei niinkään hinnan, vaan ominaisuuksien suhteen.

– Täytyy löytää se väline, joka soveltuu ominaisuuksiltaan juuri Suomen olosuhteisiin.

Lentävä matto

Lappis on sesonkiluonteinen yritys. Ympärivuotisesti yritystä pyörittää viisi henkilöä, kesäisin väkeä on eri vesiurheilukeskuksissa yhteensä 50–60.

– Sinne tarvitaan märkäpukujen ja liivien antajaa, ohjaajia eri lajeihin ja niin edelleen. Monille nuorille olemme ensimmäinen työpaikka.

Rautava sanoo, että tuleva kesä näyttää kiireiseltä. Foilaus on kovassa nousussa, ja Lappiksessa varaudutaan siihen, että laji kasvaa.

– Teemme yhteistyötä esimerkiksi lauttasaarelaisen Helsingfors Segelklubbin kanssa, jotta saisimme tuotua foililajeja ihmisten näkyville. Se on kuitenkin monelle vielä vierasta, näyttää Aladdinin lentävältä matolta, Rautava naurahtaa.

Rautavan mukaan tietoisuus uudesta lajista on kuitenkin jo kasvanut esimerkiksi somevideoiden kautta.

Hän korostaa, että Suomen puitteet vesiurheilulajeihin ovat paljon paremmat kuin suomalaiset ymmärtävät.

– Monella on asenne, että ulkomailla niitä sitten harrastetaan, vaikka esimerkiksi foilaukseen on valtavan hyvät olosuhteet, paljon rantaa eikä ruuhkia.

Rautava uskoo, että muutos lähtee lapsista, ja siksi lapsiperheiden suosimat vesipuistot voivat kasvattaa tulevaisuuden harrastajia.

– Kun alle 10-vuotiaat tottuvat vesipuistoissa olemaan avovesissä, vesi ei tunnu pelottavalta isonakaan.