Ekonomistin arvio: Asuntomarkkinoiden paluu normaaliin vie puoli vuotta

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat marraskuussa 3,9 prosenttia edellisestä vuodesta, mutta nousivat 1,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus pitää hyvänä merkkinä sitä, että asuntokauppoja tehtiin 17 prosenttia enemmän kuin lokakuussa, vaikka normaalisti asuntokauppa hidastuu vuoden loppua kohden.

Käänteen suurimpana syynä hän pitää hallituksen tekemiä muutoksia varainsiirtoveroon. Ensiasunnon ostajien veroetu päättyy kuluvaan vuoteen ja samalla varainsiirtoveroa laskettiin.

– Asuntojen hinnat nytkähtivät ylöspäin kun kauppaketjut purkautuivat ja ensiasunnon ostajat hallitsivat asuntonäyttöjä. Nousua nähtiin kaikissa suurissa kaupungeissa edelliskuukaudesta. Hinnat ovat nyt yleisesti vuoden 2018 tasolla, Brotherus kommentoi.

Suurista kaupungeista hinnat laskivat edellisvuodesta eniten Vantaalla (7,9 prosenttia) ja Helsingissä (6,0 prosenttia). Olemme aikaisemmin kertoneet asuntojen hintojen laskun vaikutuksista täällä.

Asuntopula kolkuttelee

Brotherus ennakoi, että asuntomarkkinoilla palataan pitkälti normaaliin tilanteeseen vuoden 2024 aikana. Vuoden alku on vielä hiljainen.

– Tammikuusta tulee tylyn tyyni, kun kaikki kynnelle kykenevät ensiasunnon ostajat ovat jo käyneet kaupoilla.

Tilastokeskuksen tällä viikolla julkistaman luottamusmittauksen mukaan kuluttajat pitävät vallitsevaa ajankohtaa erittäin epäedullisena asunnon ostamiselle.

– Alkuvuodesta tulee siis vaikea asuntomarkkinoille, mutta jos korkojen nopea lasku jatkuu, se muuttaa suunnan kesän lähestyessä. Myytävien asuntojen suuret varastot pitävät hinnat ja vuokrat kurissa vielä ensi vuoden alkupuoliskon. Kesästä eteenpäin kauppa käy normaaliin tapaan vuosien 2015–2019 tahtiin. Aivan loppuvuodesta on mahdollisuuksia parempaankin, Brotherus ennakoi.

Asuntomarkkinoiden heikkouden keskeisenä syynä ekonomisti pitää Suomen taloudelle ja asuntomarkkinoille liian korkeaa korkotasoa.

– Vaikeuksien takana on myös Venäjän sotatilasta johtuva poikkeuksellinen epävarmuus kuluttajille ja koronavuosien asuntokrapulan kipuilu. Asuntojen hinnat laskevat vuonna 2023 yli kuusi prosenttia, mikä tulee olemaan suurin koko vuoden sukellus sitten lamavuoden 1993.

Ongelmia lähitulevaisuudessa voi Brotheruksen mukaan aiheuttaa asuntopula. Uudisrakentamisen vähentymisen takia uusia asuntoja ei ole odotettavissa markkinoille vuoden 2024 kesän jälkeen.

– Kaupunkien vetovoiman kasvu tarkoittaa, että hintoihin kasautuu suurissa kaupungeissa selvää nousupainetta vuoteen 2025.