EKSAKti ratkaisu?

Opiskeluaikanani silloin kahdeksankymmentäluvun lopulla kuuluin Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto ry:een. Kortilla sai Finnoililta jonkun pennin alennusta ja samassa kortissa oli Osuuspankin pankkikortti. Retkeilymajayhdistyksen ja Kansa-vakuutusyhtiön etuja ei juurikaan sillä hetkellä tarvittu. Opiskelujen edetessä ja iltatöitä samalla tehdessä pääsin toisen vuoden keväällä alaani vastaaviin hommiin Turun Sanomien painotalossa sivunvalmistuksen osastolle alkuun kuvia ja tekstejä puhtaaksi leikkaamaan. Työnjohto ilmoitti kohteliaasti jo sopimuksentekohetkellä, että korvakorun voisi sitten töihin tullessa jättää kotiin. Näin nöyrästi toimin ja työn tekeminen isossa talossa alkoi. Puhtaaksileikkuiden lisäksi sain pikku hiljaa tehdä satunnaisia asemointihommia kuten mainoksia ja sarjakuvastrippien tekstitaittoa.

Lehteä asemoitiin useamman henkilön voimin silloin vielä paperitaittona ja jokunen satunnainen työ jo ihan vaan kokeeksi päästiin uudella tulevaisuuteen tähtäävällä Saintexin sivutaittojärjestelmällä oikein tietokoneen ruudulla tekemään. Samalla siellä iltahommissa sitten saikin huomata kehityksen myötä ihmiskäsin tehtävän työmäärän koko ajan vain vähenevän tässä tulevassa omassa ammatissani. Työkaveri suositteli liittoon liittymistä heti viimeisen opiskeluvuoden alussa kun minut vihdoin palkattiin vuoden määräaikaiseksi armeijan alkuun asti ja näin minusta samalla tuli Suomen Kirjatyöntekijäin liiton jäsen.

Palkka oli kohtuullinen ja autolainan omaavalle nuorelle miehelle miellyttävä yllätys oli se, että lauantailta maksettiin kaikille liiton mukaan määrättyä saunalisää palkassa muistaakseni klo 18 jälkeen ja kuulemma siitä syystä, että emme pääse lauantaina saunaan. Eipähän minulla kyllä ollut saunavuoroakaan juuri tuolloin, mutta silti se tietenkin kaikille maksettiin. Liiton jäsenyys vaihtui Suomen Myyntimiehiin armeijan jälkeen työn kuvan vaihduttua provikkapalkkaisiin myyntitöihin hyvän ammattilehden, polttoaine- ja vakuutusedun vuoksi. Ainakin minut ovat rahanarvoiset edut ja kuuluminen yhteisen ajatusmaailman jakavaan porukkaan ajaneet liittymään eri yhdistyksiin. Näitä rahan arvoisia etuja meillä Yrittäjien yhdistykselläkin on paljon tarjota.

Työttömyysetua en ollut ahkerana alanvaihtajana missään vaiheessa osannut kaivata kertaakaan työntekijänä ollessani. Aina on jotain työtä tekevälle jostain löytynyt. Sittemmin työn tekeminen ja myyntityö vaihtui yrittäjyyteen. Vuosien varrella jatkuvien teknologioiden murrosten myötä on asiakkaittemmekin tekeminen muuttunut monin tavoin. Asiakkaiden tarpeista kilpaillaan alati muuttuvien myytävien tuotteiden kanssa, kun tuotteiden elinkaaret ovat jatkuvasti vain lyhentyneet ja markkinat kyllästyvät todella nopeasti. On sopeutettu ja tehostettu yritysten toimintaa koko ajan, jotta yritys saadaan pidettyä hengissä ja saadaan itsellekin jotain elääkseen.

Uskaltaisin jo väittää, että koronasta on ehkä jo selvitty ja energian hintojen kanssa on myös opittu elämään. Sopeutus, tehostus ja ennakointi on aina tähän asti ainakin toiminut. Nyt kun ennustettavuus ei juurikaan ole millään alalla kuukautta kahta pidemmällä, niin pikkasen arpomalla joudutaan menemään. Korjataan lennossa suuntaa niin kuin ennenkin ja eiköhän näistä selvitä.

Nyt seuraamme kaikki silmä tarkkana supersankariemme EK:n ja SAK:n keskinäistä taistelua ja mihin tämän maan suunta kääntyy. Tämän jälkimmäisen neuvotteluhaluttomuus hallituksen tekemisen vuoksi ja ”saavutetuista eduista ei luovuta” -periaate ei lisää monenkaan yrittäjän kunnioitusta tätä tahoa kohtaan. Nyt pitäisi olla valmis ymmärtämään ja tekemään aloitteellisia muutosehdotuksia työn tekemistä mahdollistavien työpaikkojen säilymiseksi ja nähdä vaivaa tulevien työllistävien yritysten asenteen säilyttämisen puolesta myötämielisempänä tulevaan. Nyt on poteroita alettu kaivamaan syvemmiksi koko ajan molemmilla puolilla kenttää ja se ei ole kenenkään edun mukaista tulevassa yhteisessä tekemisessä.

Laskennalliset taloudelliset menetykset Yrityksille tulevat olemaan merkittävät tulevan helmikuun alun työtaistelutoimen takia. EK:n laskelmien mukaan hintalappu tulee olemaan 270 miljoonaa euroa laskennallisesti kahdelta päivältä. Lakko tuntuu laajenevan vielä tästä ja perusarkeen pääseminen voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia, joten varaudutaan kaikkeen mahdolliseen mihin vaan voidaan.

Muistuttaisin vielä, että poliittinenkin lakko on työntekijän oikeus, ei pakko ja työpaikalla voidaan keskustella työntekijän/työntekijöiden kanssa miten työmaa tai kiireelliset asiakkaiden työt saadaan hoidettua. Ymmärrys ei lisäänny kuin keskustelujen kautta ja sitä pyritään joka rintamalla aina kriisienkin keskellä käymään.

Yrittäminen ja työn tekeminen on yhteispeliä, joka hyvin pelattuna antaa meille kaikille enemmän toimeentuloa, vakautta ja terveyttä. Mitä me muuta kaipaisimme. No, hyvää presidenttiä tietysti. Sunnuntaina jännittämään vaalien ensimmäistä kierrosta ja helmikuun 11. toinen kierros tarpeen mukaan. Käydään uurnilla, itse tulikin käytyä ennakkoon, kun sattui kauppareissulle sopivasti.

Elämme mielenkiintoisia aikoja!

Pasi Hotti
puheenjohtaja
Lohjan Yrittäjät ry