Eläkeläispariskunta päätti ryhtyä valmistamaan viinejä harvinaisista marjoista – Lainsäädäntö turhauttaa: ”Toivottavasti joku poliitikoista edes ymmärtää”

Koska olet viimeksi maistanut punaisesta karviaisesta tai viherherukasta valmistettua marjaviiniä?

Kyseiset marjat ovat harvinaisuuksia, ja osittain juuri siksi Asta ja Pekka Heikkilä kiinnostuivat niiden viljelystä. Pariskunta aloitti viinitilan pyörittämisen Urjalassa vuonna 2022. Marjatarha oli perustettu nelisen vuotta aiemmin.

Kummallakaan ei ollut kokemusta sen koommin yrittämisestä tai maanviljelystä. Eläkkeelle jäätyään viineistä kiinnostunut pariskunta päätti keksiä jotain mielekästä tekemistä. Työurallaan Asta oli ollut opettaja, Pekka insinööri vientiteollisuudessa.

– Olimme vierailleet useilla viinitiloilla maailmalla ja Suomessa. Oman marjatarhan rakentaminen ja viininvalmistus alkoi kiinnostaa. Toisin kuin marjaviininvalmistuksessa Suomessa yleensä, me halusimme viljellä itse raaka-aineemme eli marjat. Onhan viinitarha olennainen osa marjatilaa, Pekka Heikkilä kertoo.

Viljelyn ulkoistaminen alalla on yleistä, koska marjojen kasvattaminen ja niiden poiminta on työlästä.

– Me teemme asiat omalla tavallamme kannattavuudenkin kustannuksella, sillä viinitilan hoito on tässä iässä enemmänkin harrastusluonteista kuin puhdasta liiketoimintaa, Heikkilä korostaa.

”Aromit ovat huippuhienoja. Niitä on vaikea verrata mihinkään.”

Pekka Heikkilä, yrittäjä

Peurat söivät liikaa marjoja

Punainen karviainen ja viherherukka ovat Suomessa niin harvinaisia, että niitä viljellään kaupallisesti vain joitakin kymmeniä hehtaareja. Pekka Heikkilä on vakuuttunut kyseisten marjojen sopivuudesta viineihin.

– Niistä syntyy erittäin hienoja viinejä ja alkoholittomia juomia. Aromit ovat huippuhienoja. Niitä on vaikea verrata mihinkään. Kyseisistä marjoista saa juomiin myös sen jälkimaun, joka usein marjaviineistä puuttuu.

Heikkilät päätyivät lajikkeisiin myös siinä toivossa, että ne eivät maistuisi peuroille. Toisin kävi, sillä kuluvan kesän aikana peurat söivät satoja kiloja marjoja. Erityisen kiinnostuneita eläimet olivat punaisista karviaisista siitäkin huolimatta, että pensaissa on piikkejä.

– Ainoa, joka peuran estää, on luoti. Mikään muu ei pidä sitä loitolla. Ne tulevat kaikista aidoista läpi.

Heikkilä ei metsästä itse, joten hän toivoo, että paikalliset metsästäjät saisivat vähennettyä kantaa. Viime aikoina on näyttänyt siltä, että peurojen määrä on ollut kasvussa.

– Kantaa on vahvistanut se, että tällä alueella ei ole peuroja aktiivisesti metsästetty. Kaatolupia alettiin myös vähentää, kun suurpetojen määrä on ollut kasvussa. Pedot vähentävät kantaa luonnollisesti, mutta nyt vaikuttaa siltä, että kaatolupia tarvitaan taas lisää. Ensi kesäksi meidän täytyy löytää keinot peurojen pitämiseksi pois marjojen kimpusta.

Tila ei halua lähteä rekisteröityyn luomuviljelyyn, koska siinä tapauksessa viranomaisvalvonnan ja  raportoinnin osuus kasvaisi kohtuuttomaksi.

Valvonta kaipaisi järkeistämistä

Tilallaan asuva pariskunta on huomannut, ettei yrittäjyys ole helppoa. Toisaalta se on ollut palkitsevaa.

– Kaikki on opeteltu alusta asti. Voin suositella sitä muillekin tämän ikäisille. On erittäin virkistävää, kun joutuu opettelemaan asioita oman osaamisalansa ulkopuolelta.

Viinitilan toimintaan liittyvää viranomaisvalvontaa on Pekka Heikkilän mukaan ”ihan riittävästi”. Tila ei halua lähteä rekisteröityyn luomuviljelyyn, koska siinä tapauksessa viranomaisvalvonnan ja  raportoinnin osuus kasvaisi kohtuuttomaksi.

Viljelijän mukaan valvonnan voisi järjestää nykyistä järkevämmin.

– Alkoholivalvonnassa on mukana useampi eri viranomainen. Olisi parempi, että tarkistukset keskitettäisiin yhdelle asiantuntijalle, joka ymmärtäisi toiminnan luonteen ja kykenisi suorittamaan lain vaatimat tarkastukset kerralla. Tämä vähentäisi myös vuosittaisia valvontamaksuja, jotka ovat nykyisin pienelle toimijalle kohtuuttoman suuret, useita satoja euroja vuodessa.

”Kun he kysyvät, voivatko he nyt uuden lainsäädännön aikana tilata viinejä kotiinsa, vastaan, että ulkomailta kyllä voitte”

Pekka Heikkilä, yrittäjä

”Yksikään asiakas ei ymmärrä”

Kuluvan kesän aikana urjalalaistila on myynyt viime vuonna valmistamansa tuotteet. Uudesta sadosta tehdään viinit ensi kesäksi.

Asiakkaiden kanssa puheeksi nousee tämän tästä Suomen lainsäädäntö, jonka mukaan tilan alkoholituotteet saa myydä vain sen omasta myymälästä.

– Yksikään asiakkaamme ei ymmärrä Suomen alkoholipolitiikkaa. Kun he kysyvät, voivatko he nyt uuden lainsäädännön aikana tilata viinejä kotiinsa, vastaan, että ulkomailta kyllä voitte. Sitä on vaikea ymmärtää. Toivottavasti joku poliitikoista edes ymmärtää, mitä ovat päättäneet. En oikein usko, että suomalaiset tilaviinit ja pienpanimo-oluet pahentavat alkoholin ongelmakäyttäjien tilannetta, eivätköhän he kykene hankkimaan väkevämmät tuotteet laillisesti 
ulkomaisista myyntikanavista, Heikkilä sanoo.

Tilalla tuotetaan muutama tuhat litraa marjaviiniä vuosittain. Myynnissä on 12–13-prosenttisia marjaviinejä, erilaisia kuohuviinejä, spritzereitä ja limonadeja. Myyntikausi alkaa hiljalleen kääntyä lopuilleen, sillä elokuun jälkeen asiakasmäärä vähenee merkittävästi.