Elinvoimabarometri: Uudenmaan maakunnan vahvuutena on yrittäjien mielestä puoleensavetävyys ja saavutettavuus

Uusimaa on puoleensavetävä maakunta, jolla on hyvä imago

Uusimaa sai parhaat arviot elinvoimakategoriassa, jossa arvioitiin maakunnan elinvoimaa, puoleensavetävyyttä ja saavutettavuutta.

Maakunnan elinvoimassa Uusimaa sijoittui neljänneksi. Kehitettävää on yritysten osallistamisessa ja vaikutusmahdollisuuksissa maakunnan elinvoiman kehittämiseen.

Maakunnan puoleensavetävyydessä Uusimaa oli sen sijaan kaikkien maakuntien ykkönen ja toisena Pirkanmaa. Houkuttelevin imago on puolestaan Pirkanmaalla ja seuraavaksi Uudellamaalla. Uudenmaan vahvuuksia ovat maakunnan yrittäjien mielestä erityisesti osaavan työvoiman saatavuus ja liikuntapalvelut. Barometriin vastanneet helsinkiläiset yrittäjät arvostivat maakunnan ykkössijalle kaikilla muillakin puoleensavetävyyden osa-alueilla kuten kulttuuripalveluissa, matkailupalveluissa ja koulutuspalveluissa.

Uusimaa sijoittui maakuntien ykköseksi myös saavutettavuudessa. Uudellamaalla on paras saavutettavuus niin lentoliikenteellä, tieverkolla ja rautatieyhteyksillä kuin tietoverkoillakin.

– Kaikkein tyytyväisempiä oman maakuntansa puoleensavetävyyteen ja saavutettavuuteen olivat helsinkiläiset yrittäjät arvioidessaan Uuttamaata pääkaupunkilaisesta näkökulmasta, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Uudellamaalla eniten kehitettävää maakunnallisessa verkostoitumisessa

Elinvoimabarometrissa yrittäjiltä kysyttiin myös verkostoitumisesta maakunnan alueella. Keski-Suomi sijoittui kärkeen ja Uusimaa puolestaan viimeiseksi yrittäjien verkostoitumisessa maakunnallisesti.

Uudellamaalla toimivat yritykset osallistuvat harvemmin kuin muissa maakunnissa niin valtion alueellisten toimijoiden, maakunnan, hyvinvointialueiden, alueen kuntien kuin kehitysyhtiöidenkin järjestämiin tilaisuuksiin. Muiden kuin julkisten toimijoiden, kuten alueella toimivien järjestöjen, tilaisuuksiin osallistutaan sen sijaan keskimääräisesti. Uusimaa sijoittui toiseksi viimeiseksi yritysten arvioissa siitä, miten alueen korkeakoulut ottavat yrityksiä mukaan toimintaansa.

Maakunnan päätöksenteko on yrityksille vierasta

Maakunnan johtamisen kokonaisuudessa ykkösenä on Pirkanmaa, ja Uusimaa sijoittui hieman alle keskiarvon. Elinvoimabarometri kertoo, että yrittäjät eivät tunne hyvin maakuntaliittojen toimintaa. Kaikkein vieraimmaksi maakunnallinen päätöksenteko jää uusmaalaisille yrityksille – ja varsinkin helsinkiläisille yrityksille, jotka olivat myös kriittisimpiä maakunnallisen päätöksenteon yritysmyönteisyyden suhteen.

– Uusimaa on laaja maakunta, joka kattaa lähes kolmanneksen koko maan väestöstä ja yli kolmanneksen kaikista yrityksistä. Etenkin pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa toimiville yrittäjille maakunnallinen toiminta jää helposti etäiseksi, arvioi Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Markus Seppänen.

Elinvoiman rakentaminen on jatkuva prosessi

Yrittäjäjärjestö kannustaa maakuntia ja niiden toimijoita panostamaan elinvoiman rakentamiseen, koska se helpottaa yritysten menestymistä sekä tuo työpaikkoja ja investointeja maakuntaan. Yrittäjät ja sen aluejärjestöt ovat käytettävissä maakuntien elinvoimatyössä kaikin tavoin.

– Alueellisen elinvoiman rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa tulee elää ajassa, huomioida toimintaympäristön muutokset ja yrityskentän kehitys sekä panostaa alueellisiin vahvuuksiin ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken, sanoo Tiina Oksala.

Yrittäjien kymmenen vinkkiä alueiden yhteistyöhön:

1. Muista, että elinvoiman rakentaminen on prosessi, ei projekti.
2. Muodosta toimijoiden voimin yhteinen tilannekuva. Mitkä ovat alueen vahvuudet ja heikkoudet, mihin pitää panostaa työpaikkojen ja investointien saamiseksi?
3. Rakenna yhteinen strategia yhdessä toimijoiden kanssa. Se auttaa luomaan yhteistä kieltä, mikä tukee vuoropuhelua.
4. Varaa yhteistyölle aikaa ja resursseja.
5. Sovi, kuka johtaa yhteistyötä ja mitkä rakenteet sitä tukevat. Yhteistyötä tukevat rakenteet voivat tulla esimerkiksi elinkeinoyhtiöstä, maakunnasta tai elinkeinoelämästä.
6. Rakenna keskinäistä luottamusta.
7. Luo säännöllinen vuoropuhelu yritysten, myös rahoittajien, julkisen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten välille.
8. Huolehdi yritysten ja yrittäjien palveluista. Yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu.
9. Järjestä verkostoitumistilaisuuksia ja muista myös pienet yritykset.
10. Käy jatkuvaa vuoropuhelua ja päivitä tilannekuvaa, kun maailma muuttuu.

Lisätietoja

Tiina Oksala

Toimitusjohtaja

Helsingin Yrittäjät

040 548 1104

tiina.oksala@yrittajat.fi

KUVA Adobe Stock