Elinvoimatutkimus: Hämäläiset kunnat löytyvät sijoilta 58-196
Muuttoliike on kääntynyt suuriin kaupunkeihin ja nostanut ne Alueiden tutkimuksen kärkisijoille. Maahanmuutto on ennätyksellistä, vihreät investoinnit kasvavat, mutta päästöt eivät vähene. Tuulivoima puhaltaa kasvua länteen, itä kärsii sodan vaikutuksista ja pohjoinen hyötyy, kertoo WSP Finlandin vuotuinen elinvoimavertailu.
Pirkkala on edellisvuoden tapaan Suomen elinvoimaisin kunta, mutta suurin muutos löytyy heti sen takaa. Espoo on noussut toiseksi ja Helsinki 13. sijalta kolmanneksi ja samalle ohi kehyskuntiensa maan suurimman kaupunkiseudun kärkeen.
WSP mittaa kuntien ja alueiden tuotavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla. Elinvoimaindeksi koostuu mm. työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.
Muuttoliike kääntyi jälleen kohti suurimpia kaupunkeja. Niiden nettomuutto oli viime vuonna 1,6 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien 0,7 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kasvoivat Espoo, Helsinki ja Tampere. Vastaavasti kehyskuntien kasvu kokonaisuudessaan pysähtyi.
Hyvästit Nurmijärvi-ilmiölle
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström tulkitsee, että nyt on palattu pandemiaa edeltäneelle uralle ja orastanut Nurmijärvi-ilmiö voidaan hyvästellä – vaikka Nurmijärvi itse sijoittuukin 30:n kärkeen.
– Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle. En usko, että suunta vaihtuu, ellei tule uutta pandemian kaltaista kriisiä.
Opiskelijat ovat alkaneet palata korkeakoulukaupunkeihin, mutta tilastoitu suurten kaupunkien nettomuuton kasvu tulee käytännössä ulkomailta.
Suomeen muutti viime vuonna ennätykselliset 50 000 ihmistä, 37 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sotaa käyvästä itänaapurista tuli 6 000 asukasta. Tätä ennen 2000-luvulla Venäjältä on muuttanut keskimäärin 2 400 ihmistä vuodessa. Seuraavaksi eniten muutettiin Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä. Intiasta muutti 2 400 henkeä, melkein yhtä paljon kuin länsinaapuristamme, josta trendi on ollut laskeva.
Hämäläiset keskikastissa
Kanta-Hämeestä Hämeenlinna oli kaikkien kuntien vertailussa sijalla 58 ja hämäläisistä heikoiten pärjäsi Ypäjä sijalla 196. Ypäjän taaksekin tosin jäi lähes sata kuntaa. Hämeenlinnan lisäksi seutukuntiensa ykkösiä olivat Jokioinen ja Riihimäki. Sijoitukset eivät ratkenneet siis vain väkiluvun perusteella.
| Kunta | sijoitus |
| Hämeenlinna | 58 |
| Hattula | 61 |
| Riihimäki | 70 |
| Janakkala | 84 |
| Jokioinen | 105 |
| Loppi | 105 |
| Hausjärvi | 110 |
| Tammela | 115 |
| Forssa | 127 |
| Humppila | 178 |
| Ypäjä | 196 |
Katso koko lista ja etsi kunnitain
Katso Kanta-Hämeen elinvoimakatsaus (päivityy kuukausittain)
