”Enää ei voi olla muuta kuin kalassa!”
Tenojoen Yrittäjien puheenjohtaja Vuokko Mikkola vetoaa päättäjiin ja kansanedustajiin uusien kalastuslakien tiimoilta: ”Jotain on tehtävä. Muuten käy koko kunnalle huonosti!”
Utsjoella, nelostien varrella sijaitsevan ravintola Rastigaisan kassalla käy kuhina. On lounasaika ja tupa täynnä nälkäisiä kalastajia ja rajan yli kulkijoita. ”Ravintolani sijaitsee tullin lähellä, joten asiakkaita on onnekseni vielä riittänyt,” kertoo ravintolayrittäjä ja Tenonlaakson Yrittäjien puheenjohtaja Vuokko Mikkola. Vaikka asiakasmäärät ovat romahtaneet puoleen viime vuodesta, on keskeinen sijainti pelastanut yrityksen konkurssilta. Samaa ei voi sanoa kaikista Utsjoen alueen yrityksistä. ”Yksi ravintola pani jo luukut kiinni ja paikallinen kauppa supisti aukioloaikojaan, koska asiakkaita ei vaan ole,” Mikkola harmittelee.
Vielä viime vuoteen asti Utsjoen kunnan yrittäjät pysyivät leivässä pääosin Tenojoelle saapuvien kalastajien ansiosta. Sitten uusi kalastuslaki astui voimaan: Paikalliset yrittäjät eivät saa enää myydä kalastuslupia vaan ne on haettava ministeriön kautta netistä. Luvan haltijat saavat kalastaa vain aamu ja ilta seitsemän välisenä aikana ja ylimenevästä ajasta peritään lisämaksu. ”Kalastus on se asia, jolla täällä pannaan rahaa sukanvarteen,” Mikkola muotoilee. Yrittäminen Utsjoella on siis kannattavaa niin kauan kun kunnan läpi soljuu tasainen virta kalastajia, joiden tarpeita ja toiveita yrittäjät tahoiltaan täyttävät. Tärkeimpiä tulonlähteitä ovat pitkäaikaiset kalastajat, joita ei enää uusien kalastuslakien voimaan tulon myötä juuri näy. Utsjoesta uhkaa tulla vain läpikulkupaikka. ”Kalastajat menevät nyt Norjaan. Sieltä tämä kalastuslaki sai alkunsa ja siellä luvat myönnetään helpommin. Verorahat kulkeutuvat rajan taakse,” Mikkola summaa.
Rastigaisa oli aiemmin paitsi ravintola, myös kohtaamispaikka ja infopiste. ”Saimme provikkaa siitä, että myimme kalastuslupia ja jaoimme tietoa Utsjoen alueesta, Tenojoesta ja Karigasniemen ja Nuorgamin alueesta,” Mikkola kertoo. Kalastuslupien myyntiluvan poistuminen alueen yrittäjiltä on vaikuttanut myös kalastajien lomanviettotapoihin. ”Ihmiset laitetaan hakemaan lupia netin kautta ministeriöstä ja kalastamaan vain tiettyyn vuorokauden aikaan,” Mikkola selittää. Mitä vähemmän aikaa kalastajille jää kalastuksen ulkopuolella, sitä vähemmän tulee tuloja paikallisille yrittäjille. ”Ministeriössä kai ajatellaan, että me hyödymme liikaa. Vaikka kyse on todella pienistä rahoista,” Mikkola huokaa.
Utsjoen kunnan yrittäjien tekemät lausunnot ovat olleet Mikkolan mukaan ”yhtä tyhjän kanssa.” Uuden kalastuslain tarkistusajankohta koittaa kolmen vuoden päästä. Siihen asti on sinniteltävä. ”Ministeriössä ymmärretään vain teoriaa, muttei käytäntöä,” Mikkola toteaa. Tällä hän viittaa siihen mitä kalastus kalastajille todella edustaa: ”Se on sosiaalinen tapahtuma. Kalastajat tulevat nauttimaan rennosta ja laadukkaasta vapaa-ajasta, mutta enää ei voi olla muuta kuin kalassa!” Mikkola puuskahtaa.
Utsjoella sijaitsevan Vuokko Mikkolan ravintola Rastigaisan asiakasmäärät ovat romahtaneet puoleen viime vuonna voimaan tulleen kalastuslain takia. ”Ravintolani sijaitsee tullin lähellä, joten asiakkaita on onneksi vielä riittänyt. Jotain on kuitenkin tehtävä. Muuten käy koko kunnalle huonosti.”
