Ennakkoluuloton työllisyyshanke johti onnistumiseen

Savon Yrittäjät lähti ennakkoluulottomasti murtamaan työn ja eläkkeen rajapintaa kesän korvalla käynnistyneellä ESR-rahoitteisella hankkeella, ”Digistä voimaa työuran jatkoon”. Eläkeiän molemmin puolin, ennen ja jälkeen elämän tärkeän nivelvaiheen, avautuu mahdollisuuksien aikaikkuna. Avasimme aikaikkunan työuran loppupäähän ja eläkeikään. Valjastimme kohderyhmiksi, työnantajat/esihenkilöt, +55-vuotiaat työntekijät sekä eläkeläiset, joille järjestimme valmennusta. Annoimme kullekin kohderyhmälle oman tiekartan suunnitelmalliseen etenemiseen vaihe vaiheelta ennen ja jälkeen eläkeiän.

Organisaatiosta häviää merkittävä määrä osaamista ja kokemustietoa, jos eläkeiän lähestymiseen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Mahdollisuuksien aikaikkuna sulkeutuu, kun työntekijän yhteys työhön lopullisesti katkeaa. Välinpitämättömyyden tilalle tarvitaan konkreettisia työkaluja työpaikalle sekä esihenkilöille että eläkeikää lähestyville työntekijöille. Hiljattain eläkkeelle siirtyneissä on valtava työvoimapotentiaali, kun heille osoitetaan askelmerkit mielekkääseen työhön paluuseen.

Osaavaa työvoimaa löytyy läheltä. Sen saatavuus voidaan varmistaa aktiivisella, arvostavalla vuorovaikutuksella esihenkilön ja työntekijän välillä. ”Hyvän mielen polku” eläkkeelle voi olla suunniteltua merkityksellisempi ja pidempi, jos esihenkilö taitaa oikeat ikäjohtamisen askelmerkit.

Media on kuluvan vuoden aikana useaan otteeseen nostanut esiin työvoimapulan, joka koskettaa sekä yksityistä että julkista sektoria. Lääke työvoiman saatavuusongelmiin löytyy läheltä: työpaikan eläkeikää lähestyvistä työntekijöistä ja hiljattain eläköityneistä. Savon Yrittäjät avasi palvelun laajana, molemmille sektoreille. Palveluun lähti mukaan 15  erikokoista organisaatiota, Pohjois-Savon hyvinvointialueesta pieniin asiantuntijayrityksiin. Auditoimme organisaatioiden ikäjohtamisen käytännöt esihenkilöiden ja työntekijöiden kyselyillä. Tulokset purettiin työnantajan yhteyshenkilön kanssa pidetyissä analyysipalavereissa ja kohderyhmille järjestettiin organisaatiokohtaiset valmennukset tehtäväosioineen.

Saavutimme hyvin työnantajat/esihenkilöt ”Tiekartta hyvään ikäjohtamiseen” -valmennuksella, joita järjestettiin 12 kertaa ja osallistujia 111 henkilöä. + 55-vuotiaille työntekijöille annettu konkreettinen työkalu oli ”Tiekartta merkitykselliseen työhön”. Valmennuksia oli yhdeksän kertaa ja osallistujia 143 henkilöä. Palautekyselyn mukaan esihenkilöistä 70 % pitää vaikutusta työyhteisössä merkittävänä tai melko merkittävänä, työntekijöistäkin lähes puolet.

Muutosneuvotteluissa eläkeasia nousee lähes aina toimenpidelistalle. Hankkeen aikana pystyimme yhdessä työnantajan kanssa kehittämään uudenlaista toimintamallia, jossa huomioidaan osaavan työvoiman pysyvyys.

Eläkeläisiä hankkeen piiriin tuli 120, joista valmennuksiin – yhteensä viisi kertaa –  osallistui 71 henkilöä. Eläkeläisjärjestöt osoittautuivat hyviksi yhteistyökumppaneiksi, jotka viestivät  palvelusta jäsenistölleen ja osallistuivat alustajina valmennuksiin. Veronmaksajain keskusliitto, antoi tärkeää, ennakkoluuloja murtavaa informaatiota eläkkeen ja palkan yhteisverotukseen: eläkeläisen kannattaa ottaa työtä vastaan, koska se voi jopa vähentää verotuksen progressiota työtulovähennyksen vuoksi. Rekrytoivia työnantajia ja henkilöstöpalveluyrityksiä osallistui valmennustilaisuuksiin. Eläkeläiset saivat paikan päällä tietoa avoimista työpaikoista.

Mukana oleville eläkeläisille viestittiin usein sähköpostilla, heille järjestettiin digiosaamiskartoituskysely ja mahdollisuus osallistua digikoulutukseen.  Löysimme uuden innokkaan ryhmän: työhönpaluusta kiinnostuneet eläkeläiset, jossa on mm. KEVAn marraskuussa toteuttaman kyselyn mukaan valtava työvoimapotentiaali. Perustimme heille oman ryhmän ”Työelämäaktiivit eläkeläiset”, joka kokoontui kolme kertaa. Ryhmässä oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia työnhausta ja saada vertaistukea.

Oman osaamisen tunnistaminen ja sen kanavointi oman yritystoiminnan kautta kiinnosti sekä eläkeläisiä että +55-vuotiaita työntekijöitä. Yrittäjävalmennuksia oli kolme kertaa ja useat valmennukseen osallistuneet jatkavat nyt toimintaa yrittäjinä.

”Digistä voimaa työuran jatkoon” -palvelu on tämän seitsemän kuukauden aikana vaikuttanut asenteisiin. Huomattava medianäkyvyys, lukuisat webinaarit, yhteistyö TE-toimiston asiantuntijoiden, työnantajien  ja eläkeläisjärjestöjen kanssa on avannut latuja uudenlaiseen työllistämismalliin. Osaavaa työvoimaa löytyy läheltä. Sen saatavuus voidaan varmistaa aktiivisella, arvostavalla vuorovaikutuksella esihenkilön ja työntekijän välillä. ”Hyvän mielen polku” eläkkeelle voi olla suunniteltua merkityksellisempi ja pidempi, jos esihenkilö taitaa oikeat ikäjohtamisen askelmerkit. Hyvän mielen polkua on myös helppo astella takaisin työelämään, jos ihminen johtaa itseohjautuvasti omaa uraansa myös eläkkeellä, mihin valmennuksemme on kannustanut.

”Digistä voimaa työuran jatkoon” -palvelu on ollut menestystarina. Savon Yrittäjät on avannut latuja aktiiviseen työllistämiseen, jossa tiekartat antavat pitovoimaa työurille ja antavat askelmerkit eläkeläisten työhön paluulle. 70 % valmennuksiin osallistuneista suosittelee valmennusta. 

Marketta Rantama
YTL, työhyvinvoinnin valmentaja, yrittäjä, tietokirjailija
Projektipäällikkö – Digistä voimaa työuran jatkoon -palvelu