Espoon leppävaaralaisin ravintoloitsija?
Ensimmäisen ravintolansa avajaispäivänä Helsingin Haagassa vuonna 1982 Vuokko Varila-Kiverä puuskahti tuskastuneena: ”Tässäkö tämä nyt oli?” Hetkeä aiemmin Lounasmestari-ravintolan ilmastointi oli rikkoutunut ja täyttänyt tilan savusta. Tuttavan kautta saatiin huoltomies, ja reippaan tuuletuksen jälkeen asiakkaat olivat jälleen tervetulleita.
HELSINGIN KAUTTA ESPOOSEEN
Vuokon aviomies Keijo Kiverä on syntyperäinen leppävaaralainen. Naapurikaupungissa vietettyjen kolmen vuoden jälkeen Keijo palasi juurilleen, Vuokko ja ravintolatoiminta mukanaan. Leppävaaran paikallislehdessä oli ilmoitus, jossa etsittiin ravintoloitsijaa kauppakeskus Gallerian viereen Konstaapelinkadulle. Kolmen vuoden jälkeen, vuonna 1988 syntyi nykyinen Ravintola Alberga Oy. Juuri samoihin aikoihin Espoon kaupunki suunnitteli tuolloin huonokuntoisen Albergan kartanon purkua. ”Päätimme napata nimen itsellemme”, iloitsee Vuokko. Ravintola Alberga löysi tilat osoitteesta Leipurinkuja 2, jossa se jatkaa vielä tänäkin päivänä kahden ravintolan, Teatteriravintola Albergan ja Harakanpesän voimin.
JO ALUSSA OLI SELKEÄ TAVOITE
Keijon ja Vuokon ravintolatoiminnassa on alusta lähtien ollut yksi tavoite ylitse muiden: ruoka ja tunnelma, jotka olisivat kuin menisi äidin tai mummon luokse syömään. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa erityisesti Keijon ylpeydenaihe: ruoat valmistetaan käsityönä alusta lähtien. Ruoan valmistuksessa käytetään kotimaisia raaka-aineita ja suositaan lähialueiden tuotteita.
Alkuvaiheessa asiakkaiden saanti ei ollut aivan helppoa. Kun Lounasmestari aloitti toimintansa Haagassa, paikalliset olivat varmoja epäonnistumisesta. Samassa osoitteessa kun ei ollut onnistunut yksikään ravintoloitsija aiemmin. Aikana ennen internetiä Vuokko naputteli kirjoituskoneella mainoksia ja liimasi niitä paikallisten yritysten oviin ja ikkunoihin. Sinnikäs työ tuotti tulosta – uteliaat asiakasehdokkaat tulivat kokeilemaan. Ja moni heistä palasi yhä uudelleen, lopulta ulos saakka ylettyväksi jonoksi asti.
LAMA OLI ONNENPOTKU
Lounasmestari antoi arvokasta kokemusta siitä, mitä asiakkaat aidosti arvostavat. Hyvät kokemukset napattiin mukaan Ravintola Albergaan. Alussa pieni ja intiimi ravintola tarjosi suosittua à la carte -lounasta ja illallista, kunnes lama iski vuonna 1991 ja rokotti illallisasiakkaiden määrää merkittävästi. Idearikkaat ja ahkerat yrittäjät käynnistivät teatteri-illalliset, joissa esiintyi tunnettuja näyttelijöitä. Valinta onnistui nappiin, kun yritysasiakkaat alkoivat lounaan lisäksi tuoda omia asiakkaitaan teatteri-illallisille.
Lamavuosi oli omalla tavallaan Keijolle ja Vuokolle onnenpotku. Seinän takana sijainnut viereinen liiketila tyhjeni, ja raivasi tilaa pubityyppiselle Harakanpesälle. Harakanpesästä tuli kodikas olohuone leppävaaralaisille asiakkaille, jotka ravintolan henkilökunta tunsi hyvin. Asiakkaan astuessa sisään ravintolaan, tiedettiin heti hänen ruoka-, juoma- ja televisiokanavamieltymyksensä. Pari vuotta ensilaajennuksen jälkeen naapurissa sijainnut videovuokraamo jätti tilan tyhjilleen. Mitäpä muuta kuin seinään reikä, ja Harakanpesän harrastehuone ”Perä-Harakka” dartseineen, biljardeineen ja perjantaisine tietovisoineen näki päivänvalon. Harakanpesästä on tullut erittäin suosittu à la carte -lounaspaikka, jossa käy vieraita lähialueelta ja kauempaakin niin huomiovaatteissa kuin puvussakin. Tänä päivänä harvinaiset loosit on säilytetty. Ne tarjoavat ravintolan antimista nauttiville mukavaa rauhaa ja yksityisyyttä.
NUMERO 3 ONNENLUKUNA?
Kolme vuotta Lounasmestaria Haagassa. Kolme Leppävaarassa. Kolme Ravintola Albergan vuotta ennen Harakanpesää. Kolmonen näyttelee merkittävää osaa Keijon ja Vuokon menestyksessä – siksi kauppakeskus Sellon laajentuessa vuonna 2005, Keijo ja Vuokko perustivat kolmannen ravintolansa. Ravintola Base, jonka piti olla ihan erilainen kauppakeskusravintola kuin muut. Lähes kaikki ensimmäiset työntekijät olivat Suur-Leppävaaran alueelta. Keijon ja Vuokon tytär Päivi siirtyi Basen ravintolapäälliköksi Espoo Golfin ravintolasta. Base palvelee vuoden jokaisena päivänä; päivisin ruokitaan yritysasiakkaat ja kauppakeskuksen shoppailijat kotiruoka- tai à la carte-lounaalla. Iltaisin tarjotaan paikallisille suosittu ajanviettopaikka, jossa voi esimerkiksi kuunnella elävää musiikkia, nauttia ruokailun teemaviikoista ja osallistua tietovisaan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mikä kolmonen kääntää seuraavan lehden Keijon ja Vuokon ravintolatoiminnassa.
Juttu on julkaistu Business Espoo 2018-lehdessä, jota pääsee lukemaan myös verkossa >
Teksti: Jukka Niemelä Kuva: Nina Mönkkönen
