YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Business Espoon aamiaisklubit ovat suosittuja. Yleiskaava 2060 -tilaisuuteen oli ilmoittautunut reilusti yli 100 henkilöä.
30.8.2024 klo 13:37
Uutinen

Espoon yleiskaava 2060 varautuu elinkeinoelämän kasvutarpeisiin

Business Espoon aamiaisklubissa 27.8.2024 perehdyttiin mahdollisuuksiin, joita Espoon yleiskaava 2060 tuo elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritysten näkökulmasta toimitilojen saatavuus ja hyvät kulku- ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä.

Otaniemessä järjestetty Business Espoon aamiaisklubi keräsi paikalle ison joukon espoolaisesta elinkeinoelämän tulevaisuudesta kiinnostuneita kuulijoita. Moni tiesikin, että Espoossa laaditaan koko kaupungin kattavaa, vuoteen 2060 tähtäävää yleiskaava. Tilaisuuden avannut Business Espoon johtoryhmän jäsen, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Saija Äikäs kannusti yleisöä kysymään ja tuomaan esiin yritysten näkökulmia kaavaluonnoksesta, jonka roolina on toimia keskustelunavauksena kaupungin tulevaisuudesta.

Yleiskaava 2060 katsoo pitkälle kaupungin tulevaisuuteen

Varautuminen kaupungin kasvuun pitkällä tähtäimellä on yleiskaavatyön ydintä. Yleiskaavan avulla kasvua ja kehitystä voidaan ohjata suunnitelmallisesti ja hallitusti.

”Kaupunginhallituksen yleiskaavatyölle asettamat tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen pääteemaan: Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi, Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen ja Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki”,

kertoi kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Sakari Jäppinen.

Espoo on kasvukaupunki, joten koko kaupungin kattavalle yleiskaavalle on tarvetta. Kaavaluonnoksessa onkin varauduttu siihen, että vuonna 2060 Espoossa voi olla 200 000 uutta asukasta ja uusia työpaikkoja 90 000. Toimiva liikennejärjestelmä ja hyvät liikenneyhteydet kaupunkikeskusten välillä ovat tarpeen.
Suunnittelupäällikkö Sakari Jäppinen korosti, että yleiskaava on muutakin kuin kasvun ja rakentamisen kaava. Kaavassa on osoitettu esimerkiksi virkistys- ja suojelualueet sekä isot ekologiset verkostot ja yhteydet. Kyselyissä espoolaisille tärkeinä nousevat esiin lähivirkistys, luonto ja pientalot, ja niitä yleiskaavassa pyritään säilyttämään.

Yleiskaavaluonnos on juuri ollut nähtävillä kolme kuukautta, minä aikana siitä on voinut jättää mielipiteitä. Seuraavaksi laaditaan kaavaehdotus, joka valmistuu arvioilta alkuvuodesta 2026. Vuonna 2027 valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava.

Mistä Espoon yleiskaava 2060 koostuu?

Yleiskaava esittää maankäytön suuret linjat kuten esimerkiksi merkittävät joukkoliikenneratkaisut, joista erityisesti uudet raidelinjaukset ovat herättänet keskustelua. Itse kaavaratkaisu koostuu kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen. Kaavaselostus kuvaa kaavaratkaisuja ja kertoo perusteluista ja vaikutuksista. Lisäksi tulevat lukuisat selvitykset, joita on tehty esimerkiksi melusta ja viherrakenteista.

Yleiskaavoituksen suunnittelupäällikkö Sakari Jäppinen kaupunkisuunnittelukeskuksesta kertoo yleiskaavatyön aikataulusta.

”Yleiskaavassa ei ohjata rakentamista suoraan, vaan siinä annetaan suuntaviivat tarkemmalle suunnittelulle. Yleiskaavaa seuraavassa asemakaavassa ratkaistaan tarkemmin mm. rakennusten korkeus, lähivirkistysmahdollisuudet ja pysäköinti. Asemakaavoitus käynnistyy pääasiallisesti maanomistajan aloitteesta”,

muistutti Jäppinen.

Joukkoliikenneratkaisut kiinnostivat yleisöä, erityisesti valinta bussien ja raiteiden välillä. Kaavaluonnoksessa on raidevaraus esimerkiksi välille Matinkylä-Espoon keskus ja Kivenlahti-Kauklahti.

”Raiteiden kapasiteetti on bussia suurempi ja ne ovat tyypillisesti myös busseja vetovoimaisempia. Moni yritys myös haluaa hyvin liikenneyhteyksien varrelle ja hakeutuvatkin usein juuri raiteiden varrelle”,

kertoi Jäppinen.

Houkutteleva kaupunki elinkeinoelämälle myös tulevaisuudessa

Kaupungin kasvu luo elinvoimaa ja mahdollisuuksia myös yrityksille. Se tarkoittaisi 50 000–90 000 uutta työpaikkaa. Siksi kaavassa on varattu tilaa työpaikoille jo nykyisellään vetovoimaisimmilta alueilta Keilaniemestä Leppävaaraan kuin kaupunkirakenteen reunoilta rouheammille toiminnoille.

Koulutussektorin ja elinkeinoelämän yhteistyö on perinteisesti ollut hyvää Espoossa. Uudessa yleiskaavassa on pyritty varautumaan siihen, että uusia merkittäviä koulukampuksia voi sijoittua tarpeiden mukaan hyvin saavutettaville paikolle kuten metroasemien yhteyteen.

Business Espoo kehittää yritysten toimintaverkkoa

Espoon kaupungin yrityspalvelupäällikkö Marika Lostedt listasi espoolaisen elinkeinotoiminnan erityispiirteitä:

”Euroopan kaupungeista juuri Espoo tuottaa eniten patenttihakemuksia, noin puolet Helsingin pörssin liikevaihdosta tulee Espoosta ja korkeakoulutetun työvoiman osuus Espoossa on 53 % työvoimasta eli erityisasiantuntijoita ja asiantuntijatyötä tekeviä kyllä löytyy elinkeinoelämän käyttöön.”

Business Espoo tarjoaa sparrausta yrityksen perustamiseen tai jo olemassa olevan kehittämiseen. Yritysneuvonta on yksi palveluista, ja sen kautta syntyi viime vuonna noin 500 uutta yritystä Espooseen. Vieraskielisten osuus Espoon työikäisistä kasvaa vauhdilla.

”Pyrimme kehittämään palveluja, jotta työpaikkoja löytyisi tänne muuttaville osaajille ja esimerkiksi täällä jo opintonsa päättäville”,

kertoi Lostedt nykyisistä haasteista.

Tutkittua tietoa yritysten tarpeista ja toiveista

Business Espoon tutkimukset yritysten tarpeista ja toiveista kertovat, että Espoossa on positiivinen yritysilmasto (57 %). Tärkeimpiä yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä tutkimusten mukaan ovat henkilökohtaiset siteet kuntaan ja liikenneyhteydet. Mieluisimpia sijaintialueita ovat Leppävaara ja Keilaniemi. Sijaintiin vaikuttavat liikenneyhteydet, hyvä markkina-alue sekä toimitilojen saatavuus ja sijainti.

Lostedtin mukaan erityisesti kasvaville yrityksille tulisi kyetä tarjoamaan palveluja ja mahdollisuuksia jäädä Espooseen yrityksen kasvaessa: ”Kasvaessaan esimerkiksi monet startupit tarvitsevat isompia tuotantotiloja. Niitä pitäisi löytyä Espoosta, etteivät startupit karkaa muualle.”

Kaupungilla tärkeä rooli elinvoiman rakentajana

Kaupungin rooli elinvoiman rakentajana näkyy suurien ekosysteemihankkeiden kehittämisessä kuten esimerkiksi Kvanttinova Otaniemessä ja Kiviruukin alue Espoonlahdessa. Pohjois-Espooseen nousee Microsoftin datakeskus.

Yleiskaavatyö pyrkiikin vastaamaan siihen, että kaupunkiin syntyisi monipuolisia kaupunkikeskuksia, joissa palvelut, asuminen ja työpaikat yhdessä luovat hyvät edellytykset niin elinkeinotoiminnalle kuin viihtyisälle asumiselle.

Vuoden 2025 alusta kaupungilla on tärkeä rooli myös TE-palvelujen järjestäjänä. TE-palvelut muuttuvat kunnan palveluiksi, jotka kunta voi haluamallaan tavalla järjestää. Espoo ja Kauniainen muodostavat yhteisen työllisyysalueen. Osa palveluista tehdään yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa. Kaikki yritys- ja työnantajapalvelut löytyvät jatkossakin Business Espoon kautta.

Teksti ja kuvat: Espoon kaupunki


Espoon Yrittäjät on mukana Business Espoo -yrityspalveluverkostossa.

Seitsemän toimijan Espoon kaupunki | Enter Espoo – Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry –
Espoon Yrittäjät – Helsingin seudun kauppakamari – Omnia – Uudenmaan TE-toimisto
muodostama Business Espoo -verkosto palvelee Espoon ja sen lähikuntien yrityksiä ja yrittäjiä.