Hanhet söivät viljelijän ensimmäisen, lehmille tärkeimmän nurmisadon – ”En tiedä, jatkavatko ne ollenkaan matkaansa”

Kun sastamalainen maatalousyrittäjä Pasi Ketola meni ennen vappua käymään pellollaan, häntä odotti ikävä näky: parikymmensenttiseksi kasvanut säilörehunurmi oli jyrsitty kolme senttiä korkeaksi matoksi.

Syypääkin löytyi läheltä. Ketolan ja naapuriviljelijöiden pelloille oli asettunut tuhansien hanhien muuttoparvia.

Ketola arvioi, että tähän mennessä hanhet ovat tuhonneet hänen peltojaan 20 hehtaarin verran. Naapureilta on syöty vähintään samankokoinen alue. Lintuja on yritetty hätyyttää kävelemällä pelloilla.

– Silloin ne vain lähtevät lentoon, lentävät kierroksen ja tulevat heti takaisin.

Päätilalta pelloille on matkaa kuutisen kilometriä, joten siellä ei ehditä käydä alvariinsa.

Paikallinen metsästäjä arvioi, että parviin kuuluu merihanhia, metsähanhia, valkoposkihankia ja kanadanhanhia. Linnut majailevat pelloilla edelleen, vaikka niiden pitäisi ainakin teoriassa jatkaa muuttomatkaansa Venäjälle ja pohjoisempaan Suomeen.

– En tiedä, jatkavatko ne ollenkaan, kun ne ovat olleet tässä jo monta viikkoa. Se on se ongelma.

Tärkein sato meni

Ketola tekee kasvattamastaan nurmesta rehua karjalleen, johon kuuluu 40 lypsylehmää ja noin 60 muuta nautaa, vasikoita, hiehoja sekä sonneja. Hanhien tuhoama säilörehunurmi olisi ollut kevään ensimmäinen ja ravintoarvoiltaan tärkein.

– Ensimmäinen sato on lypsylehmille kaikkein maittavin. Se on lehtevää, ja sen d-arvo sekä sulavuus ovat hyvät. Siitä saadaan maitoa kaikkein tehokkaimmin, ja maitoon tulee hyvät rasva- sekä valkuaislukemat. 

Ketola ei osaa arvioida tuhotun säilörehunurmen taloudellista arvoa, mutta sanoo, että nurmea siitä olisi tullut 6 000–7 000 tonnia hehtaarilta. Hän aikoo hakea tuhoista korvausta, ja sitä varten paikalle on kutsuttu Sastamalan yhteistoiminta-alueen maaseutuviranomainen.

– Maaseutuviranomaispalveluista tulee tänne joku, ja katsomme yhdessä sen alueen.

Uloste pilaa rehun

Paitsi hanhien syömistottumukset, ongelma ovat niiden ulosteet. Nurmi saattaa mennä pilalle ulosteen takia.

– Sitä on aivan käsittämättömän paljon. Ulostetta ei saa tulla rehuun yhtään, sillä se voi aiheuttaa eläimille vaikka mitä tauteja.

Pilalle kynitystä pellosta saanee onneksi vielä kolme satoa, tosin sekin riippuu kesän säistä ja sademäärästä.

Ketola ei näe hanhiongelmaan muuta ratkaisua kuin viljelyvahinkojen torjumisen metsästämällä. Hänen pellollaan viihtyvistä lajeista merihanhella, metsähanhella ja kanadanhanhella on metsästysaika, valkoposkihanhi taas on edelleen pääosin rauhoitettu laji.

– Valkoposkihanhillehan kai kuuluisi viedä vaatteita päälle, jos niillä on kylmä, Ketola naurahtaa.

Työläs elinkeino

Hanhituhot kuormittavat entisestään jo valmiiksi kuormittunutta maanviljelijää. Ketola kertoo, että maidon tuottajahinta laski huhtikuun alusta kolmeen ja puoleen senttiin, mikä tarkoittaa hänen tilalleen 14 000 euron menetystä vuodessa. Myös polttoöljyn korkea hinta näkyy tilalla, joka käyttää paljon työkoneita. 

– Tilanne ei kauheasti mieltä nostata. Lehmien pitäminen ylipäätään on työlästä. Työtunteja tulee vuodessa sellaiset 4 200 per henkilö, kun tavallinen palkansaaja tekee 1 600 tuntia.

Tilan on aikoinaan perustanut Ketolan isoisä, ja nyt Ketola pyörittää sitä poikansa kanssa.

Aiheesta kertoi aikaisemmin Tyrvään Sanomat.