YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
”Herättävät kysymyksen, mikä meitä suomalaisia vaivaa” – Yrittäjien toimitusjohtaja hätkähti sairauspoissaolotilastoa
Mikael Pentikäisen mukaan on kohtuutonta, että sairauspoissaolojen kustannustaakka kaatuu etenkin pienten työnantajayritysten harteille.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n viime viikolla julkistettu vertailu paljastaa, että Suomessa kertyi vuonna 2025 keskimäärin 4,8 viikkoa sairauspoissaoloja kokoaikaista palkansaajaa kohden. Edellä olivat Norja (5,7 viikkoa), Slovenia (5,1 viikkoa) ja Espanja (5,0 viikkoa). Suomen sijoitus tilastoitiin niiden Euroopan maiden keskuudessa, joista oli saatavilla vuoden 2025 tieto sairauspoissaoloista.
Ruotsissa vastaava luku oli 3,2 viikkoa ja Tanskassa 2,1 viikkoa. Yli neljän viikon maiden joukossa on muun muassa Ranska. Vähiten sairauspoissaoloja kertyi Romaniassa (0,1 viikkoa) ja Kreikassa (0,2 viikkoa). Italiassa määrä oli 0,6 viikkoa.
– Luvut ovat järkyttäviä, jos sairauspoissaoloja todella kertyy keskimäärin lähes viisi viikkoa per kokoaikainen palkansaaja, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo.
Vertailun tehnyt OECD käyttää tutkimuksessa korjauskerrointa, joka on sama eri maissa. Pentikäisen mukaan on syytä pohtia, onko kerroin oikea. Hän huomauttaa, että kyseessä on kuitenkin paras saatavilla oleva vertailukelpoinen tieto.
– Samaan aikaan tehtyjen viikkotyötuntien määrä on meillä noin 1,5 tuntia alle EU:n keskiarvon ja tehty viikkotyöaika jopa kaksi tuntia säännöllistä viikkotyöaikaa lyhyempi.
Meillä lomat, arkipyhät, sairauspoissaolot ja muut poissaolot vähentävät toteutunutta työaikaa enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa.
Suomen luku on laskenut kolme vuotta peräkkäin: Vuonna 2022 se oli 5,3 viikkoa, vuonna 2023 5,2 ja vuonna 2024 viisi viikkoa.
”Tarvitaan muutos”
Pentikäisen mukaan selvityksen tulokset korostavat tarvetta uudistaa sairausajan palkanmaksujärjestelmää seuraavalla vaalikaudella.
– On kohtuutonta, että sairauspoissaolojen kustannustaakka kaatuu laajalti työnantajien ja varsinkin pienten työnantajayritysten harteille. Selvää on, että tähän tarvitaan muutos.
– Sairauspoissaololuvut herättävät kysymyksen, mikä meitä suomalaisia vaivaa ja miten tämä on mahdollista, vaikka meillä panostetaan tuntuvasti työterveyshuoltoon. Toivon, että asiaa selvitetään lisää, Yrittäjien toimitusjohtaja jatkaa.
OECD:n tutkimus kuvaa väestötasolle laskettua keskiarvoa. Näin ollen Suomen saama 4,8 viikon tulos ei tarkoita, että jokainen palkansaaja olisi ollut vajaat viisi viikkoa sairauslomalla.
Suomen luku on laskenut kolme vuotta peräkkäin: Vuonna 2022 se oli 5,3 viikkoa, vuonna 2023 5,2 ja vuonna 2024 viisi viikkoa.
OECD:n mittari koskee kokoaikaisia palkansaajia ja kuvaa sairauden vuoksi menetettyä työaikaa viikkoina henkilöä kohden vuodessa. Lukuun sisältyy myös sairauden vuoksi vähentynyttä työaikaa. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat OECD:n mukaan terveydentilan lisäksi esimerkiksi työmarkkinoiden rakenne, työn kuormittavuus sekä sairausajan palkkaa ja poissaoloja koskevat käytännöt.
Iso lovi kansantaloudelle
Suomessa menetetään vuodessa noin viiden miljardin euron työpanos sairauspoissaolojen vuoksi. Näin kertoo Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Antti Tanskasen, taloustieteen professori Antti Ripatin ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaran tekemä tutkimus.
Tutkimuksen mukaan Suomessa jää vuodessa noin 25 miljoonaa työpäivää tekemättä sairauspoissaolojen vuoksi. Tämä vastaa noin viiden miljardin euron työpanosmenetystä vuodessa.
Telan mukaan yhden sairauspoissaolopäivän hinta kansantaloudelle on keskimäärin 257–420 euroa.
”Kun työpanos vähenee, se näkyy väistämättä tuottavuudessa, yritysten kustannuksissa ja lopulta myös julkisen talouden kestävyydessä, Antti Tanskanen kertoo Telan tiedotteessa.
”Työeläkejärjestelmän näkökulmasta jokainen onnistunut ehkäisytoimi, joka pitää ihmisen työssä pidempään ja terveempänä, vahvistaa samanaikaisesti sekä yksilön toimeentuloa, yritysten kilpailukykyä että julkista taloutta”, hän jatkaa.
