Julkisten hankintojen tasapuolisuus epäilyttää yrittäjiä
Pääkaupunkiseudun yrittäjät eivät luota julkisten hankintojen tasapuolisuuteen. Yrittäjät epäilevät ”hyväveliverkostojen” ohjaavan, miten ja mistä hankintoja tehdään.
Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä 35 miljardin euron arvosta. Pääkaupunkiseudulla noin kahdeksalla miljardilla.
Helsingin Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät tekivät jäsenilleen kyselyn pääkaupunkiseudun kuntien julkisten hankintojen toimivuudesta. Kyselyyn vastasi lähes 500 yrittäjää ja yritysten edustajaa.
– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin. Tähän voi vaikuttaa se, ettei julkisia hankintoja ja niiden toimintamekanismeja ehkä tunneta tarpeeksi, arvioi hankinta-asiamies Pentti Komssi.
– Tiedottamisen ja läpinäkyvyyden parantaminen ovatkin avainasioita, joilla pääkaupunkiseudun kaupungit voivat parantaa luottamusta toimintaansa. Julkisissa hankinnoissa läpinäkyvyys, kuten myös hankintalain ydin – avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys – ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä, hän korostaa.
Uusi hankintalaki tuli voimaan 2017. Lakiuudistuksella haluttiin muun muassa parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa, jotta pienillekin yrityksille tarjoutuisi helpommin mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin.
– Yritykset kokevat, että kuntien hankintapolitiikka on lyhytnäköistä ja keskittyy vain lyhyen aikavälin kustannusten säästöihin, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
Ote kyselystä: Miten arvioitte hankintayksiköiden painottavan julkisten hankintojen kilpailutuksessa seuraavia tekijöitä?
– Julkisten hankintojen kilpailutusten arvioidaan painottuvan suurimmaksi osaksi hintoihin. Eettisillä näkökohdilla, innovaatioilla tai parhaimmilla ratkaisulla ei nähdä olevan juurikaan merkitystä.
Yritykset pitävät kilpailutettuja kokonaisuuksia liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden käsitys on perinteisesti ollut, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä eli alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä.
– Yrittäjät uskovat, että palvelun tai tuotteen pienhankinnat tehdään pääkaupunkiseudun kaupungeissa siten, että ne tilataan kilpailuttamatta suoraan ennakkoon valituilta, rajatulta määrältä toimittajia, toteaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.
Hankintalain uudistuksen ei nähdä lainkaan vaikuttaneen pienten yritysten asemaan julkisissa hankinnoissa. Vastaajien mielestä pääkaupunkiseudun kaupunkien hankinnoissa ei olekaan noudatettu uuden hankintalain henkeä.
Parhaimmat ratkaisut ja innovaatiot kumpuavat kuitenkin pienistä yrityksistä. Kaupunki on pienelle yritykselle tärkein asiakas ja referenssi. Kaupunki hyötyy monella tavalla, kun myös pienyrityksille annetaan mahdollisuus päästä toimittajiksi jakamalla hankinnat useampaan osaan ja huomioimalla ostotarjouksessa laajemmin kokonaisedullisuus ja kuntalaisten hyöty hintakärjen sijaan.
Pääkaupunkiseudun kuntien julkisten hankintojen toimivuutta kartoittava kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2017 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten Yrittäjien jäsenille. Kyselyyn vastasi lähes 500 pääkaupunkiseudun alueen yritystä, joista noin 60 prosenttia oli työllistäviä yrityksiä. Noin puolella (52 %) vastaajista oli markkina-alueena koko maa ja muilla pääkaupunkiseutu tai koko Uusimaa. Vientiä muihin maihin harjoitti 21 prosenttia vastaajista.
Lisätietoja:
Hankinta-asiamies Pentti Komssi, p. 044 343 2045
Toimitusjohtaja Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät p. 040 548 1104
Toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät p. 050 411 1104
