Kainuun pk-yritysten näkymät ovat koko maata ja varsinkin Itä-Suomea vahvemmat – kasvuun on jo tartuttu 

Kainuun pk-yritykset katsovat tulevaan koko maan keskiarvoa myönteisemmin. Erityisesti Itä-Suomeen verrattuna Kainuun tilanne erottuu edukseen: yleisen suhdannenäkymän saldoluku on Kainuussa 11, kun Pohjois-Pohjanmaalla se on 5 ja Pohjois-Karjalassa vain 1. Pohjois-Savossa luku on Kainuun tavoin 11. Koko maan saldoluku on 10. 

Kainuun yritysten vahvat odotukset näkyvät jo myös käytännön toiminnassa. Kajaanissa peräti 47 prosenttia pk-yrityksistä kertoo palkanneensa uutta henkilöstöä viimeisen 12 kuukauden aikana, kun koko maan vastaava osuus on 32 prosenttia. Myös investointeja on tehty: 70 prosenttia vastaajista kertoo investoineensa koneisiin tai laitteisiin viimeisen 12 kuukauden aikana. 

• Kainuussa ollaan tällä hetkellä kasvun suhteen etunojassa ja yritysten luottamus näkyy jo konkreettisina tekoina. Kajaanissa on palkattu uutta henkilöstöä selvästi koko maata enemmän, ja yritykset ovat myös investoineet. Kainuussa ei siis ole jääty odottamaan parempia aikoja, vaan kasvuun on jo tartuttu, sanoo Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Mari Möttönen. 

Yritysten omat odotukset tukevat tätä kuvaa. Liikevaihdon kasvuodotusten saldoluku on Kainuussa 17 ja kannattavuuden 3, kun koko maan vastaavat luvut ovat 16 ja -4. Myös Kainuun sisällä näkymien välinen ero näyttää tämän barometrin perusteella tasoittuneen. 

Positiivisista näkymistä huolimatta yleinen suhdanne- ja taloustilanne on edelleen yritysten merkittävin kehittämisen este. Sen nostaa tärkeimmäksi esteeksi 47 prosenttia Kainuun pk-yrityksistä. 

• Vaikka yleinen suhdannetilanne on edelleen yritysten suurin huoli, Kainuussa on paljon merkkejä siitä, että yritykset ovat valmiita kasvamaan. Nyt meidän tehtävämme on varmistaa, että tämä yritysten oma tekemisen meininki saa ympärilleen parhaat mahdolliset edellytykset. Myös Googlen miljardiluokan investointi Kajaaniin vahvistaa tätä kasvun mahdollisuutta merkittävästi, Möttönen sanoo. 

Talouden iso kuva on kääntynyt ja se näkyy myös Kainuussa  

Kainuun myönteiset suhdannenäkymät kuvastavat koko maan talouden kirkastunutta tilannekuvaa.   

Vaikka Kainuussa katsotaan myönteisesti eteenpäin, se ei vielä näy vahvana investointihalukkuutena tai rahoituksen kysyntänä. Investointien arvon saldoluku on -36. Ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana suunnittelee hakevansa 11 prosenttia Kainuun pk-yrityksistä. Myönteistä on se, että rahoitustarpeet kohdistuvat vahvasti investointeihin: 85 prosenttia hakijoista ilmoittaa käyttötarkoitukseksi kone-, laite- tai rakennusinvestoinnit. 

• Vaikka investointiodotukset ovat barometrin mukaan edelleen varovaiset, Kainuussa on koko maata enemmän myönteistä virettä. Hyviä investointi- ja kasvuideoita kannattaa nyt viedä rohkeasti eteenpäin ja olla rahoittajiin yhteydessä jo silloin, kun hanke on vasta idea tai alustava suunnitelma. Kasvun rahoittaminen pelkällä tulorahoituksella on harvoin paras ratkaisu, sanoo Finnveran aluepäällikkö Minna Paakkola. 

Rahoituksen saatavuus ei näyttäydy Kainuussa merkittävänä kasvun esteenä. Sen nimeää pahimmaksi kasvun ja kehittämisen esteeksi seitsemän prosenttia yrityksistä, mikä vastaa koko maan tasoa. Rahoituksen saatavuus tai ehdot ovat kuitenkin siirtäneet hankkeiden toteutusta 18 prosentilla yrityksistä, kun koko maassa osuus on kahdeksan prosenttia. 

• On ilahduttavaa, että rahoituksen saatavuutta ei nähdä kasvun esteenä, sillä juuri sen eteen teemme Finnverassa töitä. Rahoituksen hakuaikeet ovat kuitenkin laskeneet edellisestä barometrista 27 prosentista 11 prosenttiin, ja kannustankin yrityksiä hakemaan rahoitusta rohkeasti tarpeen mukaan. Nyt on erinomainen aika hakea kasvua kehittämisen, investointien ja kansainvälistymisen kautta, kun suhdanne on kääntynyt, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Riikka Pihlajaniemi. 

Vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla on 14 prosentilla Kainuun pk-yrityksistä, kun koko maassa osuus on 20 prosenttia. Suuret investoinnit vahvistavat alueen kasvunäkymiä, mutta merkittäviä mahdollisuuksia on myös viennissä ja kansainvälistymisessä. Suurhankkeet voivat toimia kainuulaisyrityksille ponnahduslautana uusiin asiakkuuksiin, markkinoihin ja kansainväliseen liiketoimintaan. 

Oppilaitosyhteistyössä korostuu yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa 

Kainuulaisten pk-yritysten kasvuhakuisuus on ilahduttavasti noussut viime keväästä koko maan keskiarvoon (voimakkaasti kasvuhakuiset ja kasvuhakuiset yhteensä 38 %). Noin neljännes vastanneista kertoo yrityksessään olevan t&k-toimintaa, mutta valtaosalla (68 %) sitä ei ole lainkaan. Osaamisen kehittämisen tarpeita pk-yritykset näkevät olevan liiketoiminnan ja uusien liiketoimintamallien lisäksi edelleen digitalisaatiossa sekä yhteistyö- ja verkostotaidoissa.  

Ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö korostuu kainuulaisten pk-yritysten vastauksissa, kun taas korkea-asteen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä on vähemmän.  

• Pk-yritykset tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia työssäoppimiseen ja tekevät paljon muutakin koulutusyhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Tämä on erittäin arvokasta paitsi opiskelijoiden työelämäkokemuksen myös yritysten osaavan työvoiman turvaamisen kannalta. Kainuussa osaavan työvoiman saatavuus nousee nopeasti kehittämisen esteeksi suhdannetilanteen kohentuessa, sanoo yksikön päällikkö Anne Ristioja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

Lisätietoja:  

Toimitusjohtaja Mari Möttönen, Kainuun Yrittäjät, p. 044 2183 133, mari.mottonen@yrittajat.fi 
Aluepäällikkö Minna Paakkola, Finnvera, p. 050 4007979, minna.paakkola@finnvera.fi 
Yksikön päällikkö Anne Ristioja, Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus, p. 044 569 4815, anne.k.ristioja@elinvoimakeskus.fi