YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Kaivattu vuoropuhelu on nyt käynnistetty – ja jatkoa seuraa
Kovasti toivottu vuoropuhelu Pirkanmaan SOTEn ja paikallisten yritysten välillä on saatu käyntiin. Lokakuun 27. päivä pidettiin ensimmäinen yhteinen ajankohtaistapaaminen kahden tahon välillä. Kiinnostus aihetta kohtaan on ilmeinen, sillä verkossa järjestettyyn iltapäivätilaisuuteen oli ilmoittautunut mukaan noin satakunta yrittäjää.
Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen muistutti heti tilaisuuden alkuun, että soteuudistus on aiheena sitä kokoluokkaa, että siitä riittää keskusteltavaa useampaankin tilaisuuteen. Hän toivoikin, että yrittäjät lähettäisivät jatkossakin mieleen nousevia kysymyksiä myös tulevia tilaisuuksia silmällä pitäen.
Ensimmäiselle tilaisuudelle oli varattu aikaa puolitoista tuntia, ja se käytettiin tehokkaasti. Ääneen päästettiinkin heti tilaisuuden kärkeen muutosjohtajat Jaakko Herrala sekä Jukka Alasentie. He pistivät pähkinänkuoreen Pirkanmaan SOTEn ja pyrkivät lisäksi vastaamaan myös heille ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin.
Vihdoin
Alasentie muistutti, että SOTEn parissa on touhuttu jo hyvän aikaa eli noin viitisentoista vuotta.
– Nykyisistä eduskuntapuolueista kaikki paitsi Liike Nyt ovat olleet hallituksessa tämän uudistuksen rakentamisen aikana, hän huomautti.
Lopullisesti pitkä jumppa sai päätepisteensä 1. heinäkuuta, jolloin asiasta päätettiin eduskunnasta. Eikä Pirkanmaallakaan jääty aikailemaan.
– Eduskunnan päätös oli ollut voimassa yhdeksän tuntia, kun meillä täällä Pirkanmaalla pidettiin ensimmäinen hallituksen kokous ja aloitettiin koneen käynnistys.
Vaikka päätös asiasta onkin tehty, moni asia on vielä auki. Tekemistä riittää niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Muutosjohtajat myönsivät, että jokaiseen kysymykseen heillä ei ole vielä vastausta.
– Ei kaikki valmista ole, ja korjattavaa varmasti riittää, mutta oli se kyllä hyvä, että saatiin tämä vihdoin liikkeelle, Alasentie kommentoi.
Isoja lukuja
Pirkanmaalle syntyvä hyvinvointialue on melkoinen mammutti jo lukujenkin valossa. Noin kahden miljardin euron budjetilla operoiva hyvinvointialue on myös noin 19 000 ihmisen työnantaja, jolla on hallinnassaan noin 650 eri kiinteistöä. Pelkästään erilaisia, yhteen liittämistä vaativia tietojärjestelmiä on käytössä jopa 800.
Pirkanmaan hyvinvointialueen asioista päättää tammikuun aluevaaleissa valittava 79 henkinen valtuusto. Jaakko Herralan mukaan yksi selkeä muutos edelliseen on se, että tähän saakka palveluita ja koko palvelukenttää on kehitetty pitkälti kuntanäkökulmasta. Ensi vuoden aikana sama asia on pakko miettiä koko hyvinvointialueen osalta.
– Ensi vuoden aikana meidän pitää saada aikaan esimerkiksi palvelulupaus. Jatkossa koko alueelle on tiedossa yksi rahasäkki, jonka varassa kaikki sote-palvelut sitten pitää pistää lakisääteiseen muottiin ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen.
Tekemistä piisaa
Varsinaisesti sosiaali- ja terveysasioiden järjestämisvastuut siirtyvät virallisesti kunnilta hyvinvointialueille vuodenvaihteessa 2023.
– Meillä on ensi vuosi aikaa suunnitella toimintoja, jossa on kyllä valtava duuni. Siihen sisältyy, että me käymme läpi esimerkiksi noin 20 000 eri sopimusta. Osa niistä varmaan jatketaan entisellään, mutta varmasti myös osassa katsastetaan, onko uudistamistarpeita, hän kertoo. Paljon on edessä myös erinäisiä kilpailutuksia.
– Ensi vuoden aikana alkaa myös hankintasuunnitelman teko, joten siihen liittyviin kysymyksiin en vielä osaa juuri vastailla.
Yrittäjiä huolestuttaa skaalautuminen ylöspäin
Yrittäjiä tulevassa sote-alueessa on mietityttänyt erityisesti se, että monesti asioita skaalattaessa isompaan suuntaan, tuntuvat kärsijöinä olevan pienemmät yritykset. Herrala myönsi suoraan, että yksityiskohtien suhteen hänellä on vielä kovin vähän annettavaa. Aika moni käytännön asia, kun on vasta nyt valmisteilla.
-Valehtelisin, jos sanoisin, että tällä ei ole vaikutuksia. Toivon ja uskon kuitenkin siihen, että me löydämme yhteisen tahtotilan, jonka myötä löydetään yhteisiä ratkaisuja palveluiden säilymiseen. Selvä on, että jatkossakin palveluiden tarjoajiksi tarvitaan julkisen tahon lisäksi sekä yksityisiä yrityksiä että kolmatta sektoria, Herrala vakuutti.
Haasteena erot alueiden välillä
Myös palvelusetelit kiinnostivat läsnäolijoita. Herralan mukaan tällä hetkellä meneillään on kartoitus, jossa selvitetään eri kunnissa käytössä olevia malleja niiden käyttöön.
– Itse näen, että ne ovat hyvä tapa hankkia palveluita jatkossakin. Niiden osalta on tulossa myös uutta lainsäädäntöä, mutta vielä emme tiedä mitä. Jaakko Herrala kertoi itse kantavansa eniten huolta maakunnan reuna-alueista. Tai siis niiden tulevaisuuden palvelutasosta.
– On luonnollista, että noin 400 000 asukkaan Tampere on kiinnostava alue, mutta muuten yksi haaste täällä on kyllä varmasti tämä meidän varsin harva asutuksemme, hän totesi.
Yrittäjien mietteitä
Omakohtaisia käytäntöjä, vinkkejä ja kysymyksiä verkkoyleisölle kuultiin myös yrittäjiltä. 11 vuotta toimineen Oriveden Lääkäriaseman toimitusjohtaja Marjo Mikkola kiitteli muutosjohtajia ja tilaisuuden järjestäjiä kattavasta aloituksesta.
– Ehkä eniten minua mietityttää juuri se, miten pienemmän kokoluokan toimijoiden ääni kuuluu uudistuksessa. Itse lähden kuitenkin tähän uuteen, sillä asenteella, että sote-uudistus on meille mahdollisuus. Me uskomme, että nopealle ja paikalliset olot tuntevalle yritykselle riittää tilaa jatkossakin.
Kompaktin kokoluokan edut
Terapia-, työnohjaus- ja valmennuspalveluja tarjoavan Solisevan yrittäjä Sirpa Mäkinen oli samoilla linjoilla. Hänkin muistutti pk-yritysten nopeudesta, ketteryydestä sekä paikallisuudesta.
– Näen, että tässä on paikka suosia taatusti suomalaista ”sote-lähiruokaa”. Uhkakuvanahan on, että joku monikansallinen jätti voi pari vuotta polkea hinnoittelun tasoon, jossa kukaan muu ei voi toimia. Sellaisen estämiseksi pidän todella tärkeänä, että meidät yritykset otetaan mukaan suunnitteluvaiheessa, hän toivoi. Toimintaterapia Tammiston yrittäjä Maikku Tammisto otti edellä mainitusta joustavuudesta esille käytännön esimerkin koronakeväältä 2020.
– Me siirryimme hyvin nopealla aikataululla etäterapiaan ja aivan uudenlaisten palveluiden toteuttamiseen, jotta meidän asiakkaamme saivat heille tärkeitä palveluita myös muuttuneissa tilanteissa. Isommilla toimijoilla reaktionopeus oli aivan eri luokkaa.
Rautalankaa kaivataan
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast tarttui rahoituslogiikkaan.
– Kyseessä on iso muutos siirryttäessä valtion budjettiin, ja toivon tosiaan, että tämä asia väännetään kunnolla rautalangasta. Jos ja kun me halutaan tehdä strategisia valintoja, on todella oleellista, että julkisen tuotannon kustannukset todella kartoitetaan tarkkaan ennen kuin tehdään päätöksiä siitä, mitä tuotetaan itse ja mitä ostetaan markkinoilta. Selvähän on, että sellaista, jossa markkinahinta on edullisempaa, ei kannata tuottaa, hän huomautti ja kertoi myös toimivan palveluseteliesimerkin Tampereelta.
– Täällä puolitettiin kustannukset ja nopeutettiin hoitoon pääsyä kouluterveydenhoitajalta eteenpäin sillä, että kytkettiin optikkoliikkeet mukaan palvelutuotantoon, hän huomautti.
Apteekkien näkökulman keskusteluun toi Anne Lehtonen Sastamalan Hyvinvointiapteekista. Hän muistutti, että apteekki on kansalaisten arjessa ylivoimaisesti käytetyin terveyspalvelu ja apteekkien rooli on myös huoltovarmuuden näkökulmasta oleellinen.
Ruotsista mallia?
Tilaisuudessa viimeisen sanan sai esitystä seurannut Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Edeltävien puhujien tapaan myös hän kertoi olevansa hyvillään siitä, että kaivattu kanssakeskustelu oli näin saatu alkuun.
– Läpinäkyvyys onkin hyvin tärkeää tätä mallia rakennettaessa ja tämänkaltaiset tilaisuudet siis erittäin tarpeellisia. Jäsenkunnassamme erityisen kova huoli koko tässä SOTE-muutoksessa on se, että myös heidät huomioitaisiin.
Mäkinen piti oleellisena, että nyt valmisteilla olevalla hyvinvointialueella järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan, ja palvelun tuottamisen kustannukset olisivat vertailtavissa yksityisen sektorin kanssa samoilla kriteereillä.
– Näin voitaisiin ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen palvelualoite tai haaste. Siinä julkinen ja yksityinen kilpailevat palvelun tuottamisesta laadulla ja hinnalla. Näin saataisiin laadukkaat ja kustannustehokkaat sote-palvelut, hän ehdotti ja muistutti vielä tulevista aluevaaleista.
– Yrittäjien äänen saaminen tulevaan valtuustoon on keskeistä, sillä näin me varmistamme, että yrittäjien ääni kuuluu jatkossakin.
Teksti: Ville Kulmala
