Kansainvälistä julkisuutta saanut Tiina Parikka pelkää joka päivä, että varastetut Vastaamo-tiedot palaavat kummittelemaan – ”Potentiaalista riistaa”

Yrittäjä, LMI johtajuuskehittäjänä työskentelevä Tiina Parikka sai äskettäin yllättävän tiedustelun Britannian yleisradioyhtiöltä BBC:ltä. Yhteydenotto koski Vastaamo-tapausta ja sen oikeudenkäyntiä.

– Toimittaja oli ilmeisesti googlannut minut ja löytänyt tiedon, että olin kertonut Vastaamo-tapauksesta Iltalehdelle.

Aluksi Parikka suhtautui pyyntöön kielteisesti, sillä hän pelkäsi, että tekijästä halutaan rakentaa jonkinlaista sankarihahmoa.

– Minulle esitettiin asia niin, että Aleksanteri Kivimäestä ollaan tekemässä kirjaa. Sanoin, että en halua olla mukana missään sellaisessa projektissa, jossa rakennetaan sankarihahmoa epäillystä rikollisesta. Haluan, että uhrien asemaa kunnioitetaan. Tiedän, että joissain piireissä Aleksanteri Kivimäki voidaan nähdä jopa ihailtuna sankarina. Mitä enemmän hän saa mediatilaa, se voi innostaa muita tekemään samoin.

Viikko sitten Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Vastaamo-tietomurrosta ja kiristyksestä epäillyn Aleksanteri Kivimäen vankeuteen kuudeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

”Haluan, että uhrien asemaa kunnioitetaan.”

Tiina Parikka, yrittäjä

Kiitoksia uhreilta

Parikka lupautui haastatteluun sen jälkeen, kun toimittaja Joe Tidy kertoi tekeillä olevasta BBC:n artikkelista, joka käsittelee laajemmin kyberrikollisuutta ja Vastaamo-tapausta.

– Lopputulos on asiallinen. Olen myös tavannut toimittajan henkilökohtaisesti, hän tuli käymään Suomessa seuratakseen oikeudenkäyntiä ja haastatellakseen myös Kivimäkeä.

BBC:n verkkoartikkelin julkaisemisen jälkeen Parikka on saanut viestejä tietomurron uhreilta.

– He ovat kiittäneet siitä, että olen antanut kasvot tälle tapaukselle. Se on voimaannuttanut heitä. Samaan aikaan on hyvä muistaa, ettei asia ole millään tavoin ohi heidän osaltaan. Eikä minun.

Parikka pelkää, että varastettuja Vastaamo-tietoja hyödynnetään vielä moneen otteeseen petosyrityksiin hänen ja muiden uhrien kustannuksella. Edellisestä yrityksestä on aikaa runsas vuosi. Siitä Parikka teki rikosilmoituksen.

– Henkilötietojani on mitä ilmeisimmin siis ladattu Tor-verkosta. Minulla ei ole mitään tietoa, kuinka laajalla porukalla ne ovat käytössä.

BBC:n haastatteluun suostuessaan Parikka mietti, aiheuttaako hän kansainvälisellä julkisuudella lisää haittaa itselleen.

Pelko julkisuuden seurauksista

Parikka lupautui pyynnöstä jo aikaisemmin julkisuuteen tietomurron uhrina, kun hänestä alkoi näyttää siltä, että uhrien asema on jäämässä paitsioon uutisoinnissa. Uutisointi keskittyi tietomurtoon, vaikka uhrit olivat kokeneet julmaa, henkistä väkivaltaa.

Vuosina 2018–2019 tehty Vastaamo-tietomurto koski kaikkiaan yli 33 000 psykoterapiakeskuksen asiakasta, joiden arkaluontoiset tiedot varastettiin ja osa niistä julkaistiin Tor-verkossa. Parikymmentä Vastaamon entistä asiakasta ehti maksaa kiristäjälle 200 euron summan estääkseen tietojen levittämisen. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo liian myöhäistä, sillä tiedot oli julkaistu pimeässä verkossa.

BBC:n haastatteluun suostuessaan Parikka mietti, aiheuttaako hän kansainvälisellä julkisuudella lisää haittaa itselleen.

– Olen käynyt sitä paljon läpi mielessäni. Jos olen julkisuudessa nimelläni liittyen Vastaamo-tapaukseen, voiko se lisätä jatkorikosten uhkaa. Ajattelen kuitenkin, että jos emme näy omilla kasvoillamme, rikoksen merkitystä ei ymmärretä ehkä riittävällä vakavuudella.

Parikan mukaan Vastaamo-tapauksen kaltaisten rikosten uhreilla tulisi olla oikeus vaihtaa sosiaaliturvatunnuksensa.

– Päättäjät ovat sanoneet, että se on vaikeasti tehtävä muutos. Meidän uhrien kohdalla sekin on aika vaikeaa, että joudumme tekemään muun muassa omaehtoisia luottokieltoja ja uusimaan niitä vuosittain, puhumattakaan siitä, että imuroidut henkilötiedot ovat potentiaalista riistaa loputtomille petosyrityksille.

OLK-merkintä eli Oma Luottokielto -merkintä estää uusien luottosopimusten tekemisen minkä tahansa instituution kanssa. Tällöin luoton tai osamaksusopimuksen myöntäjä tarkistaa luottotiedot Suomen Asiakastiedosta tai Bisnoden luottotietorekisteristä.

Poliisi on kertonut Parikalle, että tietomurtojen kohdalla on tyypillistä, että kyseisiä tietoja käytetään vasta parin vuoden kuluttua, kun ”pöly on laskeutunut”.

”Tuomio helpotti”

Parikka seurasi Kivimäen oikeudenkäynnin ratkaisuhetkiä median välityksellä. Hän on kiitollinen poliisille, tutkijoille ja asianajajille, jotka ovat tehneet kaikkensa oikeuden toteutumiseksi.

– Tuli tunne, että hyvänen aika, jos hän (Kivimäki) ei saa tästä tuomiota, niin ihme on. Näyttöä häntä vastaan oli valtavasti.

Aleksanteri Kivimäki jäi kiinni sattumalta viime vuoden helmikuussa, kun poliisi tutki hänen asuntonsa Pariisissa kotihälytystehtävän takia. Kivimäki oli esittänyt poliisille väärennetyt henkilöpaperit.

Parikka oli aikanaan mukana ensimmäisessä oikeusistunnossa. Hänestä tuntui vastenmieliseltä nähdä syytetty paikalla.

– Pyrin myös mediassa välttämään syytetyn näkemistä, sillä hänen tunteeton naureskelunsa teostaan loukkaa syvästi meitä uhreja. Tuomio helpotti paljon, koska nyt tiedän, että oikeus toteutui. On todellista näyttöä siitä, että tämä henkilö on tehnyt rikoksen, eikä muiden kannata sellaista yrittää.