Kansanedustajien ja nimikkoyrittäjien yhteinen vuoropuhelu starttasi jälleen
Keski-Suomessa jokaiselle kansanedustajalle on nimetty oma nimikkoyrittäjänsä, joka tuo edustajalleen konkreettista tietoa yrittäjän arjesta, iloista sekä haasteista.
Kansanedustajien ja nimikkoyrittäjien yhteistyöllä rakennetaan vuorovaikutuksellista verkostoa, jolla välitetään konkreettisesti tietoa yrittäjyydestä aina eduskuntaan saakka.
Edustajat ja heidän nimikkoyrittäjänsä tapasivat Jyväskylässä 21.8. aamupalan merkeissä. Aamun agendana oli käynnistää uuden eduskuntakauden ensimmäinen nimikkoyrittäjätapaaminen ja keskustella Keski-Suomen yhteisistä vaikuttamiskärjistä sekä yrittäjien toimintaympäristön kannalta tärkeimmistä teemoista.
– Tämä on meille yrittäjille todella tärkeä foorumi. Toivomme että voimme jälleen käydä hyvää ja rakentavaa vuoropuhelua meille tärkeistä asioista sekä viedä yhteistyöllä maakuntaamme eteenpäin, avasi Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen.
Aamutilaisuudessa päästiin nopeasti hyvään vuoropuheluun, pöydälle nostettiin mm. Jyväskylän keskustan elinvoimaisuus / saavutettavuus, omistajanvaihdokset ja kiinteistöveron toimialasta riippuva epäoikeudenmukaisuus.
Liikuntakeskus Hutungin yrittäjä Tuija Poutiainen nosti esiin yrittäjiä huolestuttavat sukupolvenvaihdoksiin liittyvät haasteet sekä kiinteistöverolain, joka puraisee kipeästi varsinkin liikunta-alan yrittäjiä.
– Kiinteistöveron laskentakaava ei saisi suosia tiettyjä toimialoja. Samasta hallista maksetaan toiminnasta riippuen erisuuruista kiinteistöveroa. Tätä asiaa toivoisin vietävän hanakammin eduskuntaan, varsinkin kun kiinteistöverolakia ollaan jälleen uudistamassa, huomioi Poutiainen.
– Kiinteistöveropuolella on nyt isoja ongelmia. Maaseudulla on paljon kiinteistöjä, joilla ei ole käytännössä minkäänlaista arvoa ja silti niistä maksetaan aika kovaa kiinteistöveroa. Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin, kun taas kiinteistöveroon se ei ole vaikuttanut samassa suhteessa, kertoi Toimi Kankaanniemi (ps.).
Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen nosti tärkeimmiksi vaikuttamisen kärjiksi julkiset hankinnat, osaajapulan, Keski-Suomen saavutettavuuden sekä järjestäjän ja tuottajan erottamisen julkisissa palveluissa.
Osaajapula näkyy monella alalla ja olisikin erityisen tärkeää saada koulutus vastaamaan kysyntää. Uusi hankintalaki on ollut tervetullut uudistus, nyt toivommekin, että se otetaan vielä kattavammin käyttöön, summasi Hynninen.
– Tiedän kokemuksesta, että paikallista toimintaa halutaan tukea ja uudistunut lakikin siihen varmasti kannustaa entistä paremmin, huomioi Riitta Mäkinen (sd.).
Uskon vahvasti, että yrittäjyyden kautta tulee kasvua. Osaamispulan lisäksi minua huolettaa, että yritykset eivät pysty kasvamaan haluamallaan tavalla ja toisaalta myös se, että kun ollaan tarpeeksi suuria niin yritys myydään. Jotenkin toivoisin, että yrityksillä löytyisi halua kasvaa Suomessa entistä enemmän eikä saavutuksia myytäisi heti pois, mietti ensimmäistä kauttaan aloittava Joonas Könttä (kesk.).
Yhteistyössä on vaikutusvoimaa
Yhteiset tapaamiset ovat pieni osa nimikkoyrittäjätoimintaa, tärkeintä vaikuttamistyötä tehdään yhteisellä aktiivisella yhteydenpidolla. Kansanedustajat olivatkin yhtä mieltä toiveesta, että heihin oltaisiin yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Maakunnassamme on mielestäni poikkeuksellisen hyvää nimikkoyrittäjätoimintaa, olen siitä todella ylpeä, kertoo monen eri nimikkoyrittäjän kanssa työskennellyt Anne Kalmari (kesk.).
Yrittäjäjärjestönä emme voi ajaa puhtaasti yksittäisten yrittäjien etua, vaan katsonta tulee olla koko yrittäjäkentässä. Sama pätee yli puoluerajojen katsomisessa, muistutti yrittäjä Aki Teiskonen.
Nimikkoyrittäjäkonsepti on jatkoa Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -eduskuntavaalikampanjalle.
