Keski-Suomen kunnissa on edelleen hyvä yrittää

Taloustutkimus kysyi Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 11.2.–16.3.2026. Se keräsi ennätysmäärän vastaajia, 11 985 yrittäjää eri puolilta Suomea vastasi kyselyyn. Keski-Suomesta vastaajia saatiin 769. Barometri toteutettiin verkkokyselynä ja siinä käytettiin avointa vastauslinkkiä, jotta jokaisen yrittäjän oli mahdollisimman helppo vastata kyselyyn. Yrittäjien kuntabarometri julkaistaan joka toinen vuosi.

Keski-Suomen kuntien keskiarvo Kuntabarometrin kokonaistuloksessa on 3,21, joka on selvästi yli maan keskiarvon 3,14. Sijoitus maakuntien joukossa on kuudes. 2024 Keski-Suomi sijoittui kolmanneksi 2022 yhdeksänneksi ja vuoden 2020 mittauksessa vasta maakuntien neljänneksitoista.

-On kiitoksen paikka, mutta myös pienen huolen. Tulokset kertovat siitä, että kunnissa tehdään vaikuttavaa työtä yritysten toimintaedellytysten ja elinvoiman eteen. Osassa kuntiamme on selkeästi valittu yrittäjäystävällisyys toimintakulttuuriksi ja arvopohjaksi, jolloin se leikkaa läpi kuntastrategioiden toimeenpanon. Kuntiemme sijoittuminen yritysvaikutusten arvioinnissa kolmanneksi ilahduttaa. Siinä on tehty systemaattista yhteistyötä yrittäjien ja kuntien välillä. Petrattavaa on toki edelleen. Kun yritykset pärjäävät, kunnissa on palveluita, työpaikkoja ja verotuloja, hyvän ja innostavan arjen elementit, tiivistää Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

-Pudotus yrityspalveluissa kolmannelta sijalta kuudenneksi huolestuttaa. Samoin työllisyyspolitiikassa meillä riittää yhteistä työsarkaa. Hankintojenkaan kehittämisessä ei pidä koskaan hellittää. Muistutan, että julkiset hankinnat toimivat myös hyvinä referensseinä, kun pieni yritys lähtee kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla, lisää Jyräkoski.

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Valkeinen kommentoi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä elinvoiman rakentamiseksi.

-Tuloksissa näkyy se, että pitkäjänteinen työ yrittämisen toimintaympäristön eteen palkitsee. Hyvät arviot elinkeinopolitiikasta eivät synny sattumalta, vaan järjestelmällisellä ja sitkeällä työllä. Kuntien tulosten polarisoitumiseen ja niiden takana oleviin syihin kiinnittäisin huomiota, kun tuloksia puretaan kunnissa.

-Joissakin Keski-Suomen kunnissa hyvien päätösten toimeenpanoa jarruttavat erilaiset kuntalaisten tekemät valitukset. Valitukset hidastavat elinvoiman kehittymistä ja heikentävät ilmapiiriä, mikä varmasti näkyy myös Kuntabaron tuloksissa, jatkaa Valkeinen.

Hyviä sijoituksia ja omaa kehitystä

Kestomenestyjä Karstula sijoittui kokonaistuloksissa pienten, alle 10 000 asukkaan, kuntien sarjassa toiseksi petraten roimasti kahden vuoden takaista sijoitustaan, jolloin se oli yhdeksäs. Toinen Keski-Suomen kestomenestyjä Muurame oli jälleen kärkikahinoissa keskikokoisten

10 000 – 50 000 asukkaan kuntien sarjassa, tällä kertaa sen sijoitus on viides, kuten myös pari vuotta sitten.
Kun yrittäjiltä kysytään arvosanaa yrityspalveluille asteikolla 1 – 5, saa Karstula kaikkien suomen kuntien parhaan arvosanan 4,37 ja Muurame voittaa keskikokoisten kuntien sarjan arvosanalla 4,21. Karstula saa yrittäjiltä myös infrastruktuurissa maan parhaan arvosanan 4.35.

-Kokonaisuutena Karstula on hyvä paikka yrittää, yhteistyö toimii kaikkien osapuolten kesken varsin mainiosti. Kunta on panostanut vahvasti infrastruktuuriin, tästä osoituksena teollisuusalueen laajennus valtatie 13 varrelle Humpille. Yrityspalvelut toimivat hyvin ja tuki on saavutettavissa hyvin. Avoin keskustelu on tärkeä osa yrittäjien, kunnan sekä yrityspalveluiden hyvässä suhteessa. Tästä on hyvä jatkaa ja parantaa hedelmällistä yhteystyötä, kiittelee Karstulan Yrittäjien puheenjohtaja Jari Harju.

Jyväskylä sijoittuu isojen, yli 50 000 asukkaan kuntien sarjassa, kolmanneksi. Kiri on merkittävä vuoden 2022 mittauksen sijalta yhdeksän ja vuoden 2024 sijoituksestakin on nousua pykälän verran. Kokonaisarvioksi Jyväskylä saa 3,21, kun kaksi vuotta sitten arvosana oli 3.10. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien joukossa Jyväskylä on kärjessä, ja sen saamien arvosanojen taso on selvästi korkeampi kuin muilla kaikkein suurimmilla kaupungeilla.

-Pitkäaikainen ja tavoitteellinen yhteistyö Jyväskylän yrittäjäjärjestöjen ja kaupungin välillä kantaa edelleen hedelmää – ja poimittava hedelmä meillä on elinvoiman kasvu ja yrittämisen edellytysten parantuminen. Yhteistyö on ollut pikemminkin ultramatkan juoksua kuin yksittäisiä, nopeita pyrähdyksiä. Avoin, rakentava ja säännöllinen keskustelukulttuuri järjestöjen ja kaupungin välillä madaltaa yrittäjien kynnystä asioida viranhaltijoiden kanssa, kiittelee Jyvässeudun Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen hyvien tulosten takana tehtyä työtä.

-Toki vielä on myös kehitettävää ja parannettavaa; palvelut yrittäjille voisivat tulla ns. yhden luukun periaatteella ja prosessit olla hieman nopeampia, tähän tähdätään juuri nyt. On hienoa tehdä töitä rohkeiden ja eteenpäin katsovien ihmisten kanssa, olipa sitten kyseessä yrittäjäverkostot tai kaupungin johto, työntekijät ja luottamushenkilöt – kaikki ymmärtävät, että Jyväskylä voi kehittyä ja kasvaa yrittäjämyönteiseksi kaupungiksi vain yhteistyöllä, jatkaa Leminen.

Keski-Suomen kuntien välillä on kasvavia eroja

Keski-Suomen viiden kärki kokonaistuloksissa on Karstula, Muurame, Uurainen, Toivakka ja Hankasalmi. Yli kolmosen kokonaisarvioon yltävät lisäksi Konnevesi, Jyväskylä, Viitasaari ja Keuruu.

-Kokonaisuutena kuntiemme saamat arviot ovat varsin hyviä, mutta monen kunnan osalta on roimaa pudotusta. Polarisaatiota kuntien välillä on havaittavissa. Jos oman kunnan kokonaisarvio jää alle kolmen, tarkoittaa se, että kehityksen suunta on ollut heikkenevä tai muutoin elinkeinopolitiikan arvosanat jäävät heikon puoleisiksi. On hyvä istua yhdessä yrittäjien ja kunnan toimijoiden kanssa alas, käydä läpi syyt sekä seuraukset ja sopia käytännön toimenpiteistä, jotta hiljainen hiipuminen ei nakerra elinvoiman perustaa pois, kannustaa Sanna-Mari Jyräkoski.

Tulokset käydään läpi yhdessä kuntien kanssa

Barometrin tulokset ovat tärkeä työkalu. Keski-Suomen Yrittäjät suosittelee, että paikalliset yrittäjäyhdistykset käyvät tulokset yhdessä läpi kuntien kanssa ja katsovat, missä on onnistuttu ja mitä kehitettävää löytyy. Tavoitteena on sopia jatkotoimista ja mahdollisista tavoitteista seuraavalle mittausjaksolle vuodelle 2028.

Tutustu kuntakohtaisiin tuloksiin!

Lähes 12 000 yrittäjän vastauksien alueelliset ja kuntakohtaiset tulokset julkistettiin 20.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä. Voit tutustua alueellisiin ja kuntakohtaisiin tuloksiin osoitteessa yrittajat.fi/kuntabarometri. Suomen Yrittäjien aluejärjestöt julkistavat tuloksia tarkemmin myös omilla tiedotteillaan ja tiedotustilaisuuksillaan.

Lisätietoja:

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, 050 563 7780

Valtakunnallisista tuloksista: Frida Sigfrids, elinkeinopolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät, frida.sigfrids@yrittajat.fi, 050 533 885