Kolumni: Tarvitaan vastuullisuutta: toinen toisensa sättiminen ei suosta nosta

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön pitämä puhe kertoi kaiken, missä ollaan ja mitä pitäisi tehdä. Toivoisi, että tämä puhe viimeistään herättäisi koko kansakunnan tiedostamaan tilanteen, missä Suomi on.

Presidentillehän sisäpolitiikka ei kuulu, mutta arvojohtajana Niinistö voi käyttää sitä tietämystä ja osaamista, mitä nykyinen tilanteemme vaatii.

Koko maan tilanne on ajettu ja on ajautunut tilanteeseen, missä järjen pitäisi ottaa osaa päättäjien rat-
kaisuihin ja tekemisiin.

Nyt valitettavasti julkisessa keskustelussa ja toiminnassa keskitytään toisten sättimiseen ja sellaisten asioiden vatvomiseen, jotka eivät auta meitä tästä suosta missä ollaan.

Tarvitaan tekoja, ei puheita. Se on vastuunkantamista.

Vastuullisuus on yritysmaailmassa ollut jo vuosia tärkeä asia ja siihen joutuvat kiinnittämään myös pienemmät yritykset.

Vastuulliset johtajat joutuvat pahimmillaan menettämään työpaikkansa tai jopa maksamaan korvauksia, mikäli on toimittu vastuuttomasti. Yrittäjillä vastuullisuus lähtee jo liikkeelle siitä, että et saa uusia kauppoja, mikäli et toimi vastuullisesti. Kyse on omasta elinkeinosta.

Politiikassa pitäisi olla vielä selkeämmin vastuullisuus mukana päätöksenteossa. Puhutaan poliittisesta vastuusta, mutta mitä se käytännössä on? Kun ei ole taloudellista vastuuta, niin silloin toimitaan ilman huolta huomisesta.

Suomen taloudellinen tilanne on monilta osin seurausta vastuuttomasta toiminnasta, jossa oma etu ajaa ohi
sen tehtävän, mitä ollaan hoitamassa.

Samoin hyvinvointialueiden toiminta, rahaa menee miljardikaupalla ja ihmisten saamat palvelut heikkenevät. Hallitus on ottanut tehtäväkseen sille kansan vaaleissa antaman tehtävän hoitamisen, niin annetaan sen toteuttaa tehtäväänsä.

Hallituksella on vastuu, mutta onko vastuu toimijoilla, jotka poliittisilla lakoilla vaikeuttavat yritysten ja ihmisten selviytymistä tulevaisuudessa. Yhdessä työtä tekemällä tämä maa on noussut aikaisemmistakin vaikeuksista aina sotakorvausvuosista lähtien.

Itä-Suomen tilanne on noussut viime aikoina keskusteluun, jopa presidenttiehdokkaat korostivat Itä-Suomen merkitystä keskusteluissaan. Mutta mitä on tapahtunut, mitä konkreettista on tehty ? Valitettavan vähän.

On hyvä, että Elinkeinoelämän Keskusliitto, Kauppakamari, Yrittäjät ja muut elinkeinoelämän toimijat ovat lähteneet voimakkaasti ottamaan kantaa Itä-Suomen elinvoimaisuuden säilymisestä ja paranemisesta. Samaa toivoo myös julkisen talouden päättäjiltä.

Toivonkin, että julkinen puoli ja talouselän edustajat yhdessä maan hallituksen kanssa nopeasti löytävät konkreettisia ja kestäviä ratkaisuja ja tekoja, jotta saadaan tilanne parantumaan.

Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita. Se on vastuunkantamista.