Mielipide: Yrittäjyyden Suomi ei ole vielä valmis

Emme vieläkään osaa suhtautua yrittäjyyteen.

Pääkirjoitus (HS 21.4.) käsitteli konkurssiin hakeutunutta Hotelli Punkaharjua ja yrittäjä Saimi Hoyeria otsikolla ”Luottokortti lakkasi toimimasta”. Kirjoitus linkitti yrittäjän persoonan ja luottokorttifirman markkinointikampanjan yrityksen tuoreeseen konkurssihakemukseen. Monelta asian syvin viesti meni ohi, mutta yrittäjät heräsivät. Henkilökohtaista kriisiä ja taloudellista romahtamista tuskin käsiteltäisiin mediassa minkään muun henkilöryhmän kohdalla paitsi yrittäjän. Yrityshän on yritys. Eihän yrityksellä ole tunteita.

Emme vieläkään osaa suhtautua yrittäjyyteen. Unohdetaan, että yritys on sama kuin yrittäjä, etenkin taloudellisten velvoitteiden osalta. Perheiden rahat ovat kiinni yrityksissä. Juhlapuheissa yrittäjyys ja yrittäjien merkitys Suomen hyvinvointivaltion peruskalliona tunnustetaan. Kihnaavaa se tosin on ollut päättyneellä hallituskaudella. Siitä kertovat kaikki ne päätökset, jotka tukevat julkista sektoria ja ohittavat yksityisen sektorin. Esimerkiksi sopii vaikka sote-uudistus. Hallituksen on ollut vaikeaa myöntää, että toimiakseen kansalaisten parhaaksi julkinen sektori tarvitsee yksityisiä palveluntuottajia.

Ruohonjuuritasolla näemme haasteet joka päivä. Yksityiset yritykset otetaan yleensä mukaan viimeisimmässä hädässä operatiivisen toiminnan takaajina, ei sen kehittäjinä tai yhdenvertaisina yhteistyökumppaneina.

Suomen valoisa tulevaisuus tarkoittaa vihreään siirtymään dynaamisesti suhtautuvia yrittäjiä, jotka sijoittavat omaa ja ulkopuolelta tulevaa pääomaa siihen, että työllisyys lisääntyy ja verotulot kasvavat käytettäviksi suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Onneksi näitä yrityksiä vihertää eri puolilla maata tänäkin päivänä.