YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Koneyrittäjät: Lainsäädännössä ”villisian mentävä porsaanreikä” – ”Rajoitusten vahingot eivät voi jäädä vain yksittäisen yrittäjän harteille”
Koneyrittäjien mukaan eläintautilainsäädäntö vaatii tarkennusta rajoitusten aiheuttamien tuotantomenetysten korvaamisen osalta.
Kaikki metsätaloustyöt on kielletty tartuntavyöhykkeellä, jonka Ruokavirasto perusti viime viikolla afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Alue kattaa Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Lappeenrannan kaupungista eteläpuoleisen alueen.
– Tämän vakavan eläintaudin torjumiseksi on luonnollisesti tehtävä kaikki tarvittava, mutta samalla on syytä kantaa yhteisvastuuta aiheutuvista kustannuksista, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola sanoo tiedotteessa.
Eläintautilain mukaan valtio on vastuussa kustannuksista, jotka syntyvät tartunta-alueella vaadittavista puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteistä. Koneyrittäjien mukaan nämä kustannukset ovat marginaalisia verrattuna koneyrittäjille aiheutuviin tuotannonmenetyksiin ja työntekijöille maksettavista lomautusilmoitusajan palkoista aiheutuviin menetyksiin.
Koneyrittäjien mukaan yhdessä työvuorossa tulomenetys koneyrittäjälle on noin 1 700 euroa päivässä yhdellä puunkorjuuketjulla ja kahdessa vuorossa noin 3 400 euroa. Puunkorjuuketju muodostuu yhdestä hakkuukoneesta ja yhdestä metsätraktorista.
”Villisian mentävä porsaanreikä”
Koneyrittäjät korostaa, että kun metsätalousurakointi kielletään tartuntavyöhykkeellä, yrittäjällä ei käytännössä ole mahdollisuutta saada korvaavia urakoita vyöhykkeen ulkopuolelta. Tämä johtuu järjestön mukaan alan markkinarakenteesta, joka perustuu pitkäaikaisiin vuosisopimuksiin eli tartuntavyöhykkeen ulkopuolisille urakoille on jo toiset tekijät sovittuna.
– Laki tunnistaa suoraan vain maatalousyrittäjille aiheutuneet tuotannonmenetykset, mitä voi pitää aukkona tai villisian mentävänä porsaanreikänä laissa, Peltola sanoo.
Ruotsissa vastaavassa tilanteessa valtion varoista korvattiin myös muita tuotantomenetyksiä, kuten metsäkoneyrittäjille seisonta-ajasta aiheutuneita tulomenetyksiä. Koneyrittäjien mukaan Ruokaviraston tulisi tältä osin antaa selkeät ohjeet ja tulkinnat korvausvastuusta, koska eläintautien ehkäisyn tulisi perustua yhtenäisiin käytäntöihin EU:ssa.
Koneyrittäjät vaatii lainsäädännön päivittämistä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamien torjuntatoimien korvausvastuusta metsätaloudelle aiheutuvien vahinkojen osalta.
– Rajoitustoimista aiheutuvat välittömät tuotannon menetykset eivät saa jäädä yksittäisen pienyrittäjän harteille, Peltola sanoo.
– Tässä tilanteessa toki myös koneyritysten asiakasyrityksillä eli metsäteollisuudella ja metsänhoitoyhdistyksillä on iso rooli korvaavien urakoiden löytymisessä. Samoin rahoitusyhtiöiltä vaaditaan nyt malttia.
Sikarutto
Suomessa tehtiin torstaina ensimmäinen löydös afrikkalaista sikaruttoa aiheuttavasta viruksesta. Löydös tehtiin Virolahdelta Ruokavirastoon lähetetyistä, kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista villisioista.
Taudin leviämisen estämiseksi alueelle perustettiin tartuntavyöhyke, jolla on voimassa rajoituksia. Tartuntavyöhyke sijaitsee Virolahden, Miehikkälän ja Lappeenrannan kuntien alueella siten, että vyöhyke sisältää Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä Lappeenrannan kaupungista Lappeenrannan Vainikkalan asemalle johtavan rautatien etelänpuoleisen alueen. Taudin esiintymispaikka sisältyy tartuntavyöhykkeeseen.
Tällä ydinalueella sienestys, marjastus ja muu liikkuminen on kielletty muuten kuin teitä pitkin. Myös metsätaloustyöt on kielletty, samoin alueelta kerätyn rehun, viljan ja kuivikkeiden käyttö sioille.
Peltotöitä voi tehdä, mutta koneita saa siirtää vyöhykkeen ulkopuolelle vain pestyinä ja desinfioituina.
Rehuautot saavat kulkea teitä pitkin.
Lisäksi kaikki koirakokeet on kielletty tartunta-alueella, ja koiria saa ulkoiluttaa vain teitä pitkin.
Virus ei tartu ihmiseen.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Toimitus
toimitus@yrittajat.fi
