Konkurssitilastossa uusi ilmiö: Nyt myös isommat yritykset vaikeuksissa – ”Välttämätöntä valvoa asiakkaita”

Asiakastieto kertoo tuoreista konkurssiluvuista, jotka ovat karua luettavaa. Tammi-syyskuussa konkurssiin on haettu Asiakastiedon mukaan jo 2 478 yritystä eli 26 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Konkurssiin on asetettu kaikkiaan 1 931 yritystä.

Konkurssi alkaa konkurssia koskevalla hakemuksella, jonka jälkeen asia on tuomioistuimen käsiteltävänä. Tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen siitä, onko konkurssi syytä aloittaa. Konkurssihakemus ei siis välttämättä tarkoita yrityksen toiminnan päättymistä.

Asiakastiedon mukaan konkurssien kansantaloudellinen kokonaisvaikutus on kovassa kasvussa. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi konkurssi koskee isoa yritystä. Syyskuun loppuun mennessä konkurssiin oli asetettu 194 yritystä, joiden liikevaihto oli viimeisellä raportoidulla tilikaudella vähintään miljoona euroa. Viime vuoteen verrattuna näin isoja konkursseja raportoitiin lähes 50 prosenttia enemmän.

– Vuosi 2023 on ollut ylipäätään vaikea, mutta erityisen huolestuttavaa on, että Suomen mittakaavassa suurten yritysten konkurssit yleistyvät. Menetämme niiden mukana tuhansia työpaikkoja, mikä näkyy väistämättä verotuloissa ja työttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa, Asiakastiedon tuoteomistaja Jaakko Nors sanoo.

Rakennusalan ohella haasteita on muillakin aloilla. Norsin mukaan yksi riskisimmistä aloista on majoitus- ja ravitsemistoiminta.

– Ostovoiman heikentyminen yhdessä inflaation kanssa kurittavat kaikkia sellaisia palveluita, joiden kuluttaminen ei ole aivan välttämätöntä. Tämä lienee taustalla myös taide- ja viihdealan konkursseissa, jotka ovat lisääntyneet kaikkein eniten, Nors jatkaa.

Asiakastiedon laskelmien mukaan vähintään miljoonan euron konkurssiyrityksillä oli yhteensä noin 3 200 työntekijää, mikä vastaa yli puolta tänä vuonna kaikissa konkursseista menetetyistä työpaikoista.

Yrittäjien ekonomistilta toive velkojille

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei ylläty tuoreen tilaston sisällöstä. Hän huomauttaa, että toistaiseksi suurimmat ongelmat ovat keskittyneet rakennusalalle.

– On selvää, että rakennusalan vaikeuksien pitkittyminen alkaa näkyä siinä, että myös suuremmat yritykset ajautuvat pahempiin taloudellisiin ongelmiin ja konkursseja nähdään.

– Menetämme suhdanneperusteisesti konkurssien seurauksena aiempaa enemmän työpaikkoja, mutta toistaiseksi tämä ei ole näkynyt voimakkaasti työllisyysluvuissa. Osittain tätä selittää se, että rakennusalalla on paljon ulkomaista työvoimaa, joka ei näy työllisyystilastoissa. Taloustilanteesta huolimatta meillä on edelleen aloja, jotka kärsivät työvoimapulasta, Malinen sanoo. Hän myöntää olevansa huolissaan siitä, miten palvelualat selviävät loppuvuodesta.

– Palvelualat pitivät alkuvuodesta Suomen talouden kasvussa. Juuri nyt tilanne on haastava. Toivon velkojilta hieman ylimääräistä joustavuutta, sillä uskon, että inflaation selkeä lasku ja reaalisen ostovoiman lievä elpyminen lisäävät jälleen palvelujen kysyntää pienen notkahduksen jälkeen.

”Menetämme suhdanneperusteisesti konkurssien seurauksena aiempaa enemmän työpaikkoja, mutta toistaiseksi tämä ei ole näkynyt voimakkaasti työllisyysluvuissa.”

Petri Malinen, ekonomisti

Tärkeä muistutus yrityksille

Asiakastiedon Jaakko Nors neuvoo yrityksiä valvomaan asiakkaitaan.

– Isot konkurssit heijastelevat aina myös muiden yritysten toimintaan. Siksi jokaisen yrityksen on aivan välttämätöntä valvoa asiakkaitaan, jotta ne osaavat reagoida esimerkiksi maksukyvyn muutoksiin silloin, kun korjaavat toimet ovat vielä mahdollisia.

Suurimmat konkurssiin asetetut yritykset tänä vuonna ovat pääosin olleet rakennusliikkeitä tai rakennusteollisuuden toimijoita. Liikevaihdoltaan suurin oli syyskuussa konkurssiin asetettu Siklatilat Oy. Eniten työntekijöitä oli elokuussa kaatuneella Jukkatalo Oy:llä (234).