13.4.2020 klo 10:14
Uutinen

Konsultti pelkää yrittäjien lamaantuvan koronakriisissä – ”90-luvun lamasta selvisivät parhaiten ne, jotka pysyivät aktiivisina”

Moni yrittäjä on keskittynyt yritystukien hakemiseen ja kulujen karsimiseen koronakriisin puhjettua. Samalla pitäisi löytää energiaa suunnitella tulevaisuutta ja tarkastella omaa liiketoimintaa kriittisesti.

Koronakriisi koettelee yrityksiä, mutta samalla yritysten pitäisi luoda pohjaa ja pitää yllä liiketoiminnan edellytyksille kriisin jälkeistä aikaa silmällä pitäen, muistuttaa liiketoiminnan konsultti Jari Asunmaa. Hän on myös Tuusulan Yrittäjien puheenjohtaja.

– Suuri pelkoni on, että asiakastyö unohtuu, kun yrittäjät keskittyvät hakemaan tukia. Se on toki tärkeää, mutta ei sulje pois oman liiketoiminnan kehittämistä ja suunnittelemista kriisin jälkeistä aikaa ajatellen, Asunmaa sanoo.

Hän pelkää, että yrittäjät lamaantuvat tekemisen tasolla, eikä yrityksen tarinalla ole jatkoedellytyksiä. Yritystuilla ei elä pitkään, ja niiden tarkoitus onkin auttaa pahimman yli.

Asunmaalla on kokemusta myös 1990-luvun lamasta, jolloin hän toimi pankinjohtajana.

– Siitä lamasta muistetaan yleensä vain huonot asiat, mutta yksi suuri oppi siltä ajalta on se, että ne yritykset selvisivät parhaiten, jotka pysyivät aktiivisina, uskoivat tulevaisuuteen ja jopa investoivat. Ne uskalsivat ottaa lainarahaakin, Asunmaa sanoo.

Soita asiakkaille

Merkittävimmät syyt yritysten kaatumiseen ovat, kriisissä tai ilman, asiakkaiden puute suunnittelemattomuus, suhdanteet ja käyttöpääoman pienuus, eli puskuri, jolla päästä suvantovaiheen yli. Suhdanteille ja käyttöpääomalle yrittäjä ei välttämättä voi poikkeusolosuhteissa tehdä paljoa, mutta tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmia voi tehdä ja asiakkaisiinkin kannattaa pitää yhteyttä ja varmistaa, että asiakassuhde pysyy yllä.

Asunmaa kehottaa miettimään seuraavia kysymyksiä: Mikä edistää asiakkuuden lujuutta? Mikä estää kilpailijoiden hyökkäykset? Henkilösuhteet ja toimintatapa voivat olla suurin kilpailuetujasi. Mitä uusia tuotteita ja palveluita voit jatkossa tarjota asiakkaillesi?

– Itse soitin kaikille asiakkailleni ja keskustelin, miten koronatilanne vaikuttaa yhteistyöhömme. Puheluista tuli niin hyvä fiilis, että leijuin koko loppupäivän, Asunmaa kertoo.

Käytä aikaa suunnitteluun

Yritystoiminta voi olla nyt hiljaista, mutta aika kannattaa käyttää tulevaisuuden suunnitteluun. Sitä varten voi tehdä ajatusharjoituksia ja tehtäviä, joilla hahmottaa yrityksen tulevaisuutta.

Omaa toimintaa kannattaa tarkastella kriittisestikin. Mikä on ollut kannattavaa tähän asti? Pitäisikö jostain luopua? Mitä uutta voisit luoda?

Apuna voi käyttää vaikka vanhaa kunnon SWOT-analyysiä, jossa listataan yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.

– SWOT auttaa sinua löytämään yrityksesi vahvuudet, joita voit käyttää hyväksesi sekä asiat, joita pitää kehittää, Asunmaa sanoo.

Pilko tavoitteesi

Suuri unelma tai tavoite voi tuntua mahdottomalta. Siksi se kannattaa pilkkoa osiin. Asunmaa antaa esimerkin: 100 000 euron liikevaihto vuodessa on vajaa 400 euroa päivässä. Pienempi päiväsumma tuntuu saavutettavammalta kuin 100 000 euroa.

– Rakenna tai päivitä tavoitteet, toimintasuunnitelma ja budjetti, eli tuotot, kulut ja kassavarat, seuraavalle 6-12 kukkaudelle. Hyvä tavoite on täsmällinen, mitattavissa ja saavutettavissa oleva, mahdollinen ja aikaan sidottu.

Tämän jälkeen tavoitteen voi pilkkoa päivätason tekemiseksi. Kalenteri ja vuosikello ovat konkreettisia työkaluja.

– Jos tekeminen ei ole kalenterissa, se ei tapahdu. Suunnittelunja tekemisen täytyy olla aktiivista: kuka, mitä, milloin? Täytä tyhjät ajat myynnillä. Soita, sovi tapaamisia. Nyt niitä voi käydä vaikka videopuheluina, Asunmaa sanoo.

Kiinnitä tavoitteisiin myös mittari. Numeroitu kappale- tai euromäärä auttaa hahmottamaan ja konkretisoimaan tavoitetta sekä sen täyttymistä. Montako myyntipuhelua tai tarjousta teet? Mikä on tarjouskannan arvo? Miten saat muutettua tarjoukset sopimuksiksi? Pyydä asiakkaalta päätöstä.

– Mittaroi ja pilko. Silloin näet, mikä kannattaa ja mitä kehittää. Yrittäminen on myös rahan tekemistä. Joskus jotain kannattaa tehdä tappiollakin, jos se tukee tulevaisuuden tekemistä, Asunmaa sanoo.

Aktiivista suunnittelu- ja kehittämistyötä kannattaa tehdä siksikin, että rahoittajat ja tuen antajat vaativat päätöksenteon tueksi realistisen suunnitelman kyvystäsi huolehtia velvoitteistasi. Suunnitelma kannattaa kirjoittaa ylös.

Etsi ulkopuolista apua

Harva on niin viisas visionääri, että porskuttaa loputtomiin täysin oman näkemystensä varassa. Asiantuntija-apua on saatavana maksuttomana esimerkiksi kuntien alueellisista kehitysyhtiöistä. Nyt kriisiaikana avuntarjoajia on paljonkin tarjolla.

– Toimin itse yksinyrittäjänä, eli olen hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja operatiivisen arjen pyörittäjä. En tulisi toimeen pelkästään omien ajatusteni kanssa. Kaipaan jatkuvasti keskustelukumppania liiketoimintani kehittämiseen ja arjen haasteisiin. Toimin myös itse keskustelukumppanina muille. Arjen keskustelukumppani voi olla mentori tai ulkopuolinen asiantuntija. Asioista puhuminen tekee hyvää, Asunmaa sanoo.

Konsulttiapua hakiessa Asunmaa kehottaa etsimään konsulttia, joka on toiminut samantyyppisessä ympäristössä kuin yrittäjän toimiala sekä referenssit sekä suosittelijoita.

Hän muistuttaa myös, että vaikka yrittäjä ei voi vaikuttaa kaikkiin asioihin ympärillään, hän voi vaikuttaa itseensä. Nyt täytyy uskaltaa luottaa tulevaisuuteen.

– Yrittäjä voi valita asenteensa. Menneisyys voi olla vankila tai koulu. Vastoinkäymiset opettavat tekemään asiat paremmin tulevaisuudessa. Jos et ole tehnyt virheitä, olet tehnyt liian vähän asioita. Määrä synnyttää laatua. Nyt kannattaa olla aktiivinen, Asunmaa sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Muita kiinnostavia aiheita