Korkeimmalta oikeudelta merkittävä ennakkoratkaisu – liittoon kuulumattomia ei voi syrjiä

Korkeimman oikeuden mukaan ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä. Ratkaisun myötä järjestäytymisvapaus nousee perusoikeutena keskeiseen asemaan työlainsäädäntöä tulkittaessa ja kehitettäessä.
– Tämä on erittäin merkittävä linjaus, joka pakottaa korjaamaan suomalaisen työelämän syrjivät valuviat. Tämän pitää johtaa siihen, että liittoihin kuulumattomien syrjintä loppuu, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Oikeutta käytiin tapauksesta, jossa työnantajaliittoon kuuluvalla työpaikalla sovellettiin vakuutusalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Yhtiössä oli tähän työehtosopimukseen perustuen valittu luottamusmies, jonka valintaan voivat osallistua vain kyseisen työehtosopimuksen solmineen ammattiliiton jäsenet. Työntekijät, jotka eivät kuuluneet kyseiseen liittoon, olivat valinneet edustajakseen luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutettu on työsopimuslain mukainen työntekijöiden edustaja, jonka valintaan voivat osallistua myös ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät.

Työnantaja oli ilmoittanut, että se ei pitänyt valittua henkilöä luottamusvaltuutettuna, koska työpaikalla jo oli työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Keskeinen ratkaistava kysymys jutussa oli se, onko luottamusmiehellä yksinoikeus edustaa sellaisiakin työntekijöitä, jotka eivät ole voineet osallistua hänen valintaansa.

Korkein oikeus linjasi 23.5., että muun muassa perustuslain turvaama yhdistymisvapaus edellyttää, että työntekijöillä, joilla ei ole oikeutta osallistua työehtosopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, on oikeus valita edustajakseen luottamusvaltuutettu. Ammattiliittoon kuuluvalla luottamusmiehellä ei ole etusijaa suhteessa työsopimuslain mukaiseen luottamusvaltuutettuun, jonka valintaan myös liittoon kuulumattomat saavat osallistua. Korkeimman oikeuden mukaan ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

– Päätös osoittaa, että suomalaiset työmarkkinakäytännöt eivät kestä perustuslain valoa. Yhdistymisvapaus on perusoikeus, ja se koskee jokaista työntekijää ja yritystä, Jyrki Mäkynen sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan korkeimman oikeuden ratkaisulla on suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä. Paikallisen sopimisen laajentamiseen on esitetty sääntelymallia, jossa työntekijöiden edustajaksi kelpaisi vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies silloin, kun työehtosopimus sitä edellyttää.

– Tämä malli johtaisi suoraan siihen, että järjestäytymättömiä työntekijöitä kohdeltaisiin työelämässä heikommin kuin järjestäytyneitä työntekijöitä, sillä he eivät voisi osallistua luottamusmiehen valintaan eivätkä siis voisi vaikuttaa siihen, kuka heidän puolestaan neuvottelee, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella tällainen sääntely olisi yhdistymisvapauden vastaista. Luottamusmies ei ole korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan ensisijainen suhteessa luottamusvaltuutettuun.

Suomen Yrittäjät on johdonmukaisesti todennut, että työpaikkasopimista koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä tavalla, joka ei syrji ketään. Yhdistymisvapaus on perusoikeus ja sitä on kunnioitettava myös paikallista sopimista kehitettäessä. Sääntely, jossa sopijaosapuoleksi hyväksyttäisiin vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus sitä edellyttää, johtaisi työntekijöiden velvollisuuteen järjestäytyä työehtosopimuksen tehneeseen ammattiliittoon. Tämä olisi perustuslain vastaista.

Makkula lisää, että ratkaisusta käy ilmi myös se, että vain työehtosopimuksen mukaiseen luottamusmieheen perustuva edustus ei ole mahdollinen kansainvälisten sopimusten perusteella.

– Luottamusvaltuutetun toissijaisuutta on toisinaan perusteltu muun muassa vetoamalla Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksiin. KKO kuitenkin totesi, ettei ILO-sopimuksista saada tukea tulkinnalle, jossa luottamusmies olisi ensisijainen, Makkula sanoo.

– Luottamusmiehelle ei siten voida lainsäädännössä antaa yksinoikeutta myöskään paikallisessa sopimisessa.

Ratkaisu vaikuttaa myös yrittäjien kohteluun

Koska korkeimman oikeuden ennakkopäätös perustuu perustuslain turvaamaan yhdistymisvapauteen, ratkaisulla on Suomen Yrittäjien mukaan myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

– Ratkaisu pakottaa pohtimaan yrittäjien ja yritysten asemaa yhdistymisvapauden näkökulmasta, Makkula sanoo.

Yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville järjestäytymättömille yrityksille on asetettu lainsäädännössä olennaisesti tiukemmat säännöt kuin työnantajaliittoihin kuuluville yrityksille.

– Nämä työnantajaliittoihin kuulumattomat työnantajayritykset joutuvat täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet, mutta ne eivät saa sopia paikallisesti työehdoista samassa laajuudessa kuin liittoon kuuluvat työnantajat. Nykylainsäädäntö johtaa siihen, että yrityksen omistavan yrittäjän yhdenvertaisuutta loukataan siksi, että hän on käyttänyt perustuslain turvaamaa perusoikeuttaan olla kuulumatta yhdistykseen, Makkula sanoo.

– On välttämätöntä korjata työlainsäädäntöä niin, että sekä yrittäjät että työntekijät ovat järjestäytymisestä riippumatta työelämän sääntelyssä samassa asemassa.