Koronan jäljet näkyvät nyt parturikouluista valmistuneiden ammattitaidossa, yrittäjä pelkää pahinta: “En tiedä, miten heistä saadaan kampaajia”

Suomen Yrittäjien teettämän yrittäjägallupin mukaan reilu neljännes yrityksistä on kouluttanut työntekijöitä koulutussopimuksella. Osuus on kasvanut nopeasti.

Tulosten perusteella 27 prosenttia yrityksistä on käyttänyt ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita koulutussopimuksella. Koulutussopimus on kohtalaisen tuore työpaikalla oppimisen muoto. Se otettiin käyttöön Suomen Yrittäjien aloitteesta vuonna 2018. Koulutussopimuksessa ei solmita työsopimusta ja se tehdään tutkinnon osaksi tai sitä pienemmäksi kokonaisuudeksi kerrallaan.

Samaan aikaan työsopimukseen pohjautuva oppisopimus on jäänyt selkeästi jälkeen. Oppisopimus on ollut käytössä vain 20 prosentissa yrityksistä.

– Koulutussopimusta ja oppisopimusta kannattaa vielä lisätä, jotta ihmisille saadaan ammatti ja töitä sekä yrityksille työntekijöitä. Koulutuskorvaukset ovat tässä avainasemassa. Hallituksen kannattaa parantaa niitä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Koulutussopimus poikii työntekijöitä

Vaasalaisen Hairhouse-kampaamon yrittäjällä Maria Karpilla on parhaillaan apunaan yksi koulutussopimuksella oppilaitoksesta tullut opiskelija.

– Yritän kaikin tavoin auttaa nuoria pääsemään työelämään, Karp sanoo.

Kesäaika on asettanut opiskelijan auttamiselle omat haasteensa. Osa kokeneista työntekijöistä lomailee, joten työssä tukeminen jää ajoittain vähiin.

Karp on ollut kuitenkin tyytyväinen oppilaitoksen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

– Minusta ei olisi siihen, että opastan ihmistä alusta loppuun täällä työpaikalla, kun on sen verran paljon töitä itselläkin. Näin homma menee hyvin, kun koulu tukee oppimista. Paljon on kiinni siitä, mikä opiskelijan mielenkiinto tätä työtä kohtaan on. Tukena täytyy olla aina riittävän kokeneita aikuisia.

Koulutussopimuksen etuna Karp pitää myös sitä, että hän saa sitä kautta sitoutuneita ja valmiiksi perehdytettyjä työntekijöitä, joita voi olla muuten hankala löytää.

– Tavallaan uudella työntekijällä on jo yrityksen leima kun hän on ollut täällä meillä hetken harjoittelemassa. Jokainen hiussalonki on kuitenkin erilainen.

Koronan vaikutukset näkyvät oppimistuloksissa

Korona-aika on näkynyt Karpin mukaan ikävällä tavalla opiskelijoiden ammattitaidossa. Monen korona-aikana valmistuneen ammattitaito on liian heikkoa, jotta heitä voisi palkata normaaliin asiakastyöhön.

– Suoraan sanottuna en tiedä, miten heistä saadaan kampaajia, Karp harmittelee. Hän on hyvin perillä opiskelijoiden tilanteesta, sillä oma tytär opiskelee parhaillaan parturikoulussa.

– Tiedän, että opiskelijat ovat joutuneet tekemään paljon harjoittelutöitä etänä ja videoiden välityksellä. Käytännön asiakastyötä on ollut vähän, koska asiakkaat eivät ole uskaltautuneet kouluihin.

Karp ehdottaakin korona-aikana valmistuneille jonkinlaista avustusta, jotta heidät voisi palkata normaaliin työhön yrityksiin.

– Opiskelijaa ei voi palkata normaaliin työsuhteeseen, jos työ sujuu hitaammin ja ihminen tarvitsee paljon apua työssä. Minulla oli äskettäin yksi koulusta valmistunut tyttö, jonka piti aloittaa meillä. Jouduin sanomaan hänelle, ettei tästä tule mitään. Ei voi olla niin, että valmistunut henkilö on edelleen tavallaan toisella luokalla, vaikka on valmistunut kolmannelta luokalta.

Koulutussopimuksesta ei saa koulutuskorvausta

Yrittäjägallupin mukaan 61 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on saanut koulutuskorvausta. Vain 33 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on tyytyväisiä korvauksen määrään. Laki ei mahdollista koulutuskorvausta koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, eikä se määritä minimiä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksissa.

– On aivan selvää, että lainsäädännöstä pitää poistaa koulutuskorvauksen maksamisen esteet koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo.

Korjaukseen on seuraava mahdollisuus jo syksyllä, kun hallitus kokoontuu neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista. Hallitus linjasi puoliväliriihessään huhtikuussa, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita uudistetaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi. Hallitus päättää yksityiskohdista budjettineuvotteluissa syyskuussa.

Yrittäjät haluaa uudistaa koulutuskorvausjärjestelmää niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö. Koulutuskorvauksen on myös oltava suhteessa työantajalta vaadittaviin resursseihin.

– Korvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo.

Palkkatuki kannustaisi kouluttamiseen

Kyselyn perusteella on selvää, että jos oppisopimusopiskelijan palkkaus porrastetaan opiskelijan osaamisen mukaan, yhä useampi pääsee opiskelemaan ammattiin oppisopimuksella.

Tällä hetkellä 20 prosenttia yrityksistä on kouluttanut oppisopimuksella. Yrittäjägallupin mukaan 36 prosenttia tekisi niin, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.

Vielä enemmän kouluttamiseen kannustaisi palkkatuki. Tulosten perusteella 43 prosenttia vastaajista ottaisi oppisopimusopiskelijan yritykseen, jos siihen tarjottaisiin palkkatukea.

Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle myös uudenlaista oppisopimustukea, joka on tarkoitettu yrityksille palkkauskustannusten porrastamiseen ja tasoittamaan kustannusten ja tuottavuuden välistä kuilua. Tuki myönnettäisiin automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1018 pk-yrityksen edustajaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi