23.6.2020 klo 11:02
Uutinen

Koronasta johtuvasta konkurssiaallosta on toistaiseksi vältytty Pohjoismaissa – Suomi ja Ruotsi kärsivät eniten

Pohjoismaat ovat taklanneet koronaviruksen vaikutuksia eri tavoin. Tanska, Norja ja Suomi rajoittivat liikkumista, kokoontumista ja yritystoimintaa. Ruotsi valitsi sallivamman linjan. Silti Tanska ja Norja ovat pärjänneet tilastojen valossa parhaiten.

Vielä maalis- huhtikuussa pelättiin konkurssiaaltoa yrityskentässä. Onneksi sellaista ei ole vielä tullut.

Suomessa konkurssihakemuksia tuli maaliskuussa 220, huhtikuussa 214 ja toukokuussa 198. Kesäkuun puolessa välissä konkurssihakemuksia oli jätetty vajaa sata.

Ennen koronakriisiä konkurssihakemuksia jätettiin tammikuussa 292 ja helmikuussa 266 kappaletta. Tiedot perustuvat konkurssiasiamies Helena Kontkasen tilastoihin.

On hyvä muistaa, että konkurssiprosessi on pitkä, eivätkä kaikki konkurssihakemukset johda konkurssiin.

Syy laskevaan käyrään on koronakriisin toimenpiteissä.

– Esimerkiksi isot velkoja, kuten verottaja ovat antaneet yrityksille maksuaikaa, eivätkä hae yrityksiä koronan takia konkurssiin. Toinen syy on konkurssilain väliaikainen muuttaminen, jolla estetään koronakriisin kynsiin joutuneiden yritysten ajaminen konkurssiin. Lakimuutos on voimassa lokakuun loppuun. Syyskaudella ja vuoden vaihteessa tilanteen odotetaan kuitenkin muuttuvan siten, että konkursseja taas laitetaan reippaammin vireille, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Tanska ja Norja onnistuneet parhaiten

Pohjoismainen Enento Group, entinen Asiakastieto Groupina, toteaa myös analyysissään, että pelättyä konkurssiaaltoa ei ole tullut Pohjoismaissa. Tilastojen valossa yrityksiä on kuitenkin haettu konkurssiin Suomessa maalis-toukokuun välillä 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Toukokuussa konkurssihakemusten määrä kääntyi kuitenkin Suomessakin laskuun.

– Suomessa konkurssiin asetettujen yritysten määrä kasvoi maaliskuussa 24 prosenttia ja huhtikuussa 36 prosenttia. Muista Pohjoismaista vain Ruotsissa konkurssit lisääntyivät. Tanska ja Norja näyttävät lukujen valossa onnistuneen parhaiten huolehtimaan yritystoimintansa elinkelpoisuudesta vaikeissa oloissa, Enento Groupin toimitusjohtaja Jukka Ruuska sanoo.

Enento Groupin tiedot perustuvat Suomen Asiakastiedon, ruotsalaisen UC Ab:n ja Tanskan sekä Norjan tietoja keräävän Experianin tietokannoista kerättyyn dataan.

Ravintola-ala kärsii joka maassa

Ruotsissa pahiten koronasta on kärsinyt hotelli- ja ravintolatoiminta. Ravintolakonkurssihakemusten määrä oli viime vuoteen verrattuna yli kaksinkertainen maalis- ja huhtikuussa.

– Ravintoloissa liiketoiminta ei normaalioloissakaan ole kovin hyvin kannattavaa. Ruotsissa monet ravintolat ovat koronan aikana menettäneet jopa 80 prosenttia liikevaihdostaan maalis-huhtikuussa. Jos taantuma tästä pitkittyy tai pahenee, on toimiala erittäin suurissa vaikeuksissa, Ruuska toteaa.

Suomessakin monet ravintolat ajautuivat kassakriisiin, kun toiminta oli ulosmyyntiä lukuun ottamatta kielletty. Maalis-toukokuussa Suomessa konkurssiin on asetettu 72 hotelli- ja ravintola-alan yritystä eli neljännes enemmän kuin viime vuonna.

Myös Norjassa ravintolat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, mikä näkyy myös maan konkurssitilastoissa.

Tanskassa hotelli- ja ravintola-alan konkurssit ovat Experianin tilastojen mukaan koronakriisin aikana vähentyneet. Teknisenä osasyynä tähän pidetään töiden hidastumista konkurssiasioita käsittelevissä käräjäoikeuksissa. Experian pitää todennäköisenä, että Norjassa ja Tanskassa monet yritykset yhä taistelevat elinkelpoisuudestaan, vaikka konkurssitilastoissa luvut näyttävätkin hyviltä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Muita kiinnostavia aiheita