Maaperäkartoittajat tuhosivat vuoden maaseutuyrityksen spelttipeltoa – ”Törkeä touhu aiheutti tuhansien eurojen vahingot”

Salon Suomusjärvellä luomuspelttiä viljelevän Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo ajeli tämän viikon maanantaina kotiinsa, kun hän huomasi pakettiauton olevan jumissa keskellä hänen peltoaan. Maaperäkartoittajien pakettiauto oli kaivertanut peltoon pitkän ja leveän uran.

Birkkalan tilan pellon vaurioista uutisoi ensin Maaseudun Tulevaisuus.

– Näin, kuinka pakettiauto oli uponnut keskelle peltoa. Ihmettelin, mitä se siellä tekee. Menin mönkijällä paikan päälle ja kysyin miehiltä, mitä he touhuavat ja millä oikeuksilla, Larmo kertoo Yrittajat.fille.

Larmon mukaan maaperäkartoittajien työ liittyi Länsirata-hankkeeseen. Työntekijät olivat viemässä putkia paikkaan, jossa heidän oli tarkoitus ottaa maanäytteitä, mutta he olivat eksyneet väärään lohkoon pellolla.

Larmo kertoo, että paikalle ajoi toinen auto, joka ryhtyi hinaamaan jumissa olevaa pakettiautoa pois.

– Miehet kertoivat olevansa paikan päällä ratalain nojalla, mutta eihän ratalain nojalla voi mitä tahansa tehdä, kuten ajaa kelirikkoaikana autolla pellolle.

Pellon kasvukunto tuhottiin vuosiksi

Larmo toteaa, että pakettiauto oli kaivertanut noin kymmenen metriä pitkän syvän uran. Pellolle aiheutuneet vauriot ulottuivat kuitenkin paljon laajemmalle.

– He sössivät kasvustoa puolentoista hehtaarin alueelta. Kun he hinasivat autoa, he ajelivat useissa eri kohdissa märkyyden takia, minkä takia kasvustot vaurioituivat laajalla alueella. Kasvusto on siltä alueelta uudistettava kokonaan. Pellon kasvukunto tuhottiin vuosiksi. Sen korjaaminen vie aikaani ja aiheuttaa turhaa vaivaa ja kustannuksia. Törkeä touhu aiheutti tuhansien eurojen vahingot työajassa mitattuna. Sadon tason laskun aiheuttamista taloudellisista vahingoista en osaa vielä sanoa.

Pellolla on tällä hetkellä apilanurmea, sillä luomuspeltin kasvattaminen edellyttää, että yhden vuoden aikana pellolla viljellään ensin typpeä sitovaa kasvia.

– Menee monta vuotta ennen kuin pelto palaa ennalleen. Se pitää rakentaa ja kylvää uudelleen. Pystymme kylvämään spelttiä ensi vuonna, mutta sadon taso laskee.

Larmon mukaan koko ruljanssin olisi pystynyt välttämään, jos yrityksen työntekijät olisivat soittaneet hänelle ennen tuloaan.

– Kenttäporukka pitäisi kouluttaa paremmin.

Larmo kertoo, että maaperäkartoittajat ovat ennenkin jyränneet hänen peltojaan. Joskus aiemmin he ovat ajaneet pellolle telakoneilla.

– Maaperätutkimuksia on tehty kuuden vuoden ajan, ja ongelmia on ollut useasti. Esimerkiksi pohjavesitutkimusputki asennettiin keskelle peltoa kertomatta siitä minulle. Touhu on ollut holtitonta ja kommunikointi meidän maanomistajien kanssa ollut todella heikkoa. Tässä on kyse ihmisten elinkeinosta.

Larmo aikoo vaatia yritykseltä korvauksia. Sitä ennen Larmo pitää ensi viikon maanantaina katselmuksen pelloillaan yhdessä yrityksen edustajan ja muiden viljelijöiden kanssa. Larmon tietojen mukaan myös Länsiradan rakentamisesta vastaava insinööri on tulossa mukaan katselmukseen.

Sukutila satsaa vientiin

Yrittajat.fi uutisoi viime lokakuussa, että Simo Larmon luomuspelttitila Birkkala valittiin Vuoden maaseutuyritykseksi 2023.

Suomen suurin spelttitila Birkkala on satsannut viime vuosina vahvasti vientiin, jonka osuus liikevaihdosta on noussut valtavasti viime vuosina. Se muodostaa tilan liikevaihdosta jo noin 20 prosenttia.

Simo Larmolla on monia yhteistyökumppaneita ulkomailla, kuten Norjassa ja Tanskassa. Suomessa asiakkaina ovat vähittäiskauppa, elintarviketeollisuus ja ravintolat.

Larmo kertoi syksyllä, että menestyksen resepti on jatkuva ja rohkea kehitystyö.
– Sellaista viikkoa ei ole, ettemmekö kokeilisi jotakin uutta liittyen resepteihin, tuotteisiin, markkinointiin tai myyntiin.

Esimerkki onnistumisesta oli, kun Birkkalan tila alkoi kaupata spelttituotteita Amazonin verkkokaupassa.

Birkkalan tilan omaa speltin viljelyä täydentää monien luomusopimusviljelijöiden tuotanto. Spelttituotteet tehdään pääosin tilan omissa tuotantotiloissa, ja jauhot jauhetaan omalla kivimyllyllä.

Birkkalan tila on ollut Larmon suvun hallussa jo vuodesta 1872. Aikaisemmin tilalla viljeltiin muun muassa vehnää, ohraa ja kauraa.