Marttailu vie yrittäjä Maija-Lotta Vauramon yksinäisestä toimitusjohtajan työstä ihmisten pariin – “Martat tarkoittaa minulle seuraa ja ryhmässä tekemistä”

Kutsu perheyrityksen johtoon kävi vuonna 2012, kun Maija-Lotta Vauramon (50) isä kuoli . Sitä ennen Vauramo toimi sosiaalialalla vaikeasti työllistyvien ja kehitysvammaisten ohjaajana. Sosiaalisesta työstä pois lähteminen jätti ihmisten mentävän aukon elämään. 

 Marttailu on nyt täyttänyt sen. 

– Minulla on tämä työ, perhe ja sitten minulla on marttailu. Tykkään ihmisistä. Ajattelen, että sosiaaliala on minun oikea juttuni, mutta nyt kun sitä ei nyt elämässäni ole, marttailu korvaa sen, Maija-Lotta Vauramo kertoo.  

– Ideoidaan ja tehdään yhdessä. Martat tarkoittaa minulle seuraa ja ryhmässä tekemistä. Suola ovat ne ihmiset, kun tämä työ itsessään on tällaista yksinäistä konttorissa puurtamista. 

Marttailu on tuttua Vauramolle jo lapsuudesta, koska hänen isoäitinsä oli Mynämäen Marttojen peruspilari, joka toimi puheenjohtajana ja myös valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Pienenä Maija-Lotta kulki marttailemassa isoäidin mukana. Marttailu kuitenkin jäi vuosikymmeniksi, kunnes seurakunnan perhekerhossa tuttu äiti kutsui Vauramon mukaan, ja hän löysi marttailun uudelleen. 

Mynämäellä on kahdeksan marttayhdistystä, joka kylällä omansa. Vauramo kuuluu Wirmon Marttoihin. Virmo on Mynämäki ruotsiksi, ja siitä on käytetty myös muotoa Wirmo.   

Tuuki tuo Martat yhteen 

Mitä se marttailu sitten käytännössä on? 

– Emme ole ihan perinteinen marttayhdistys. Meillä on sanonta, että tehdään tosissaan, muttei totisesti. Teemme toimintasuunnitelman aina puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja se pitää sisällään niin perinteisiä käsityöiltoja kuin isoja yhteisöprojekteja. Jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa: hyvinvointia, liikuntaa, ruoanlaittokursseja, tanssia ja niin edelleen. 

Yhteisötila Tuuki on keskeinen paikka Mynämäen Martoille. Tila on Marttojen ylläpitämä, mutta kaikkien kuntalaisten käytössä maksutta. 

– Meillä on marttailupäiviä, jolloin yhteisötilaan saa mennä kuka vaan. Touhuamaan mitä haluaa. Menen ompelemaan sinne, ja siellä on joku leipomassa leipää tai pipareita. Joku muu on tullut vain juttelemaan. Yhteisötilassa ihmiset tulevat ja menevät. ja se on ihanaa.   

Marttailusta saa ennen kaikkea ystäviä. 

– Vaikka olen täältä kotoisin ja tunnen tosi paljon ihmisiä, niin Marttojen kautta on tullut ihan uusia ystäviä, joiden kanssa emme muuten olisi kohdanneet. Ystäviksi on tullut myös paljon muualta tulleita, jotka ovat liittyneet Marttoihin, kun ovat muuttaneet tänne. He ovat löytäneet itselleen yhteisön, Vauramo sanoo. 

Supermartta 

Jotkut sanovat Vauramoa jopa supermartaksi.  

– Olen ollut tosi aktiivinen sellaiset 6–7 vuotta. Aluksi, kun liityin, en ollut mitenkään aktiivinen, koska olin kuntapolitiikassa silloin vielä mukana, mikä vei paljon aikaa. Pikkuhiljaa tekeminen vei mennessään, ja viimeiset vuodet olen kyllä ollut tosi aktiivinen. Marttailussa saa käyttää kaiken luovuuden.  

Vauramo nauttii isoista projekteista kuten esimerkiksi neulegraffitien tekemisestä. Se tarkoittaa esimerkiksi virkattujen koristeiden tekemistä puihin. Näillä on osallistuttu Turun Knit´n Tag -tapahtumaan. Hän nauttii myös rakennusprojekteista. Viimeisimmäksi Martat hankkivat rosterisen tiskilinjaston Tuukiin. 

Marttailu sopii yrittäjyyteen

 Yrittäjyys ja marttailu yhdistyvät hienosti, Vauramo sanoo. 

Hän on ollut Arvo-Putki Oy:n toimitusjohtajana nyt jo yli kymmenen vuotta.  Arvo-Putki tekee uretaanieristeisiä putkia, ja yrityksessä on omistajina myös Vauramon kaksi veljeä, joista kumpikaan ei aikanaan halunnut toimitusjohtajan tehtävään.  

Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävät tuntuvat Vauramosta  jo omalta, vaikka alku olikin haastavaa.  

– Kyllä se aluksi oli melkoista. Kun puhelin soi, niin ei meinannut uskaltaa vastata. Ajattelin, että tämä on ihan kauheaa, kun joku kysyi putkista. Aluksi usein selvitin asian ja soitin takaisin. Nyt kaikki menee jo rutiinilla, ja työssäkin löytyy asioita, joita voi uudistaa, kehittää ja viedä eteenpäin.