Nämä kolme tekijää ennakoivat mielenterveysongelmia

Koneoppimisen löysi kolme asiaa, jotka ennustavat mielenterveyden ongelmia työssäkävijöille. Uuden tiedon toivotaan auttavan niin terveydenhuoltoa, työpaikkoja kuin työntekijöitäkin. Tulokset selvisivät Työterveyslaitoksen laajassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin sitäkin, mikä ennustaa mielenterveyteen liittyvien hoitojaksojen pitkittymistä.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat

Mielenterveysongelmien riskialttiuteen vaikuttavat myös ikä ja sukupuoli. Esimerkiksi 18–24-vuotiailla naisilla suru, stressi ja päiväväsymys ennakoivat tulevaa diagnoosia muita ikäryhmiä tai toista sukupuolta selkeämmin. Tosin myös näissä ryhmissä samat kokemukset toimivat kyllä selkeinä hälytysmerkkeinä. Kokemusten painoarvo vaihtelee sekin eri ryhmissä.

– Esimerkiksi surumielisyyden kokemus on toiseksi suurin mielenterveysdiagnoosin ennustekijä alle 40-vuotiailla. Yli nelikymppisillä sen tilalle nousee päiväaikainen väsymys, kertoo Pekka Varje. Hän on Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö.

Tietyt hoitokertomuksissa mainitut sanat ja aiheet ennakoivat hoidon pitkittymistä yli neljään lääkärikäyntiin. Tällaisia avainsanoja olivat esimerkiksi uni, työ, uupumus, lääkitys ja terapia. Myös alkuvaiheessa diagnosoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö ennustivat pidempää hoidon tarvetta.

Uutta myös globaalissa mittakaavassa

Tutkimuksessa saatujen tulosten lisäksi kiinnostavaa oli sekin, että saadut tulokset ylipäätään löydettiin tekoälyä hyödyntäen. Vastaavaa ei nimittäin ole aiemmin tehty työssä käyvän väestön mielenterveyden tutkimuksessa Suomessa tai missään muuallakaan. Kyse oli siis kirjaimellisesti pioneerityöstä. Käytännössä työtä varten rakennettiin koneoppimismalli, jonka tehtävänä oli seuloa usean vuoden ajalta sekä potilasasiakirjoja että työpaikkakyselyitä. Pekka Varje on sitä mieltä, että koneoppimista voitaisiinkin hyödyntää mielenterveyden tutkimuksessa nykyistä enemmän.

– Tekoäly antaa paljon mahdollisuuksia analysoida uudenlaista materiaalia, Varje sanoo.

Nyt tehdyn tutkimuksen aineisto oli varsin massiivinen, sillä esimerkiksi hoidon pitkittymistä ennustavia tekijöitä etsittäessä käytiin läpi yli 75 000 hoitokertomusta. Varje kollegoineen kertoo olevansa tyytyväinen nyt tehtyihin löytöihin, sillä kehitetty malli todella pystyy ennakoimaan mielenterveyden ongelmia.

– Tämä on uusi lupaava avaus työssä käyvien ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi, Varje iloitsee.

Vielä riittää selvitettävää

Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda koko työterveysyhteistyön tarpeisiin välineitä.

– Toisin sanoen parantaa työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin ennakoivaa johtamista, Pekka Varje sanoo.

Ennakoitavuus on erittäin tärkeää, sillä Varje uskoo monen muun tavoin varhaiseen puuttumiseen: Mitä aiemmin ongelmia tunnistaa, sen paremmin niihin pystynee vaikuttamaan. Haastavaksi aikaisen puuttumisen mielenterveyden ongelmiin tekee kuitenkin se, että ne kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi työntekijä pystyy ongelmistaan huolimatta käymään pitkäänkin töissä ilman, että kukaan huomaa avun tarvetta.

Mielenterveyttä myös kulttuurihistoriallisena ilmiönä tutkinut Varje muistuttaakin, että mallit ja mittarit ovat tärkeitä apuvälineitä, mutta ne eivät yksin riitä.

– Määrällinen mittari ei kerro vaikkapa sitä, miksi mielenterveyteen liittyvät työkykyhaasteet ovat lisääntyneet. Kun haluamme lisätä ymmärrystä mielenterveydestä, on katsottava mittareiden rinnalla taustoja ja laajempia kokonaisuuksia, Varje sanoo.

Ykkössyy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen

Jo nyt Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hankkeen tuloksena syntynyt riskikartta, joka kuvaa työntekijöiden mielenterveysongelmien kehitystä. Kaikille avoin kartta kertoo esimerkiksi sen, miten mielenterveyden erilaiset riskit jakautuvat eri väestöryhmissä. Tutkimuspäällikkö kuitenkin huomauttaa, että karttaa eikä tutkimuksessa kehitettyä ennakointimallia voi käyttää yksittäisen ihmisen mielenterveyden arviointiin. Ei ainakaan vielä tällä haavaa. Tulevaisuuden kannalta saadut tulokset lupaavat kuitenkin hyvää.

– Mallimme pohjalta on mahdollista kehittää sovelluksia, jotka auttavat ennakoimaan hoidon tarpeita työterveyshuolloissa. Niistä voi tulevaisuudessa olla paljon hyötyä esimerkiksi työterveyden asiantuntijoiden aikaresurssien jakamisessa, tutkimuspäällikkö kertoo.

Mielenterveysongelmat kiinnostavat hyvästä syystä. Ne nousivat nimittäin Suomessa kaikista suurimmaksi uusien työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi jo 2019. Lisäksi mielenterveyshaasteet aiheuttavat suhteellisesti eniten sairauspoissaolopäiviä, ja niiden osuus on ollut alituiseen kasvussa. Ei siis ihme, että mielenterveyden ongelmien ennakoinnille on kysyntää ja aihe kiinnostaa erityisesi työterveyshuollon ammattilaisia. Ja toki kyseessä on myös kansantaloudellisesti valtavan merkityksellinen tekijä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 13.12.2022