Nämä vappumunkit aiheuttavat jonoa tänäkin vuonna – ”Osa tulee Porvoosta asti ostamaan yhden pussin”

Helsinkiläisessä Leipomo Väyrysessä vappumunkit on tehty samalla kaavalla ja samassa koossa koko yrityksen 13-vuotisen historian ajan.

Kyseessä on niin sanottu pikkumunkki: rahkataikinaan leivottu, hieman golfpalloa suurempi pyöreä leivonnainen.

– Rinkelin ja normaalin munkin tarjontaa on niin paljon, että tämä on se meidän juttumme, yrittäjä Mika Väyrynen kertoo. Hän omistaa yrityksen yhdessä vaimonsa Ninan sekä pikkuserkkunsa ja tämän puolison kanssa.

Vappuaattona leipomossa paistetaan noin 15 000 munkkia, jotka myydään kymmenen kappaleen pusseissa Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan leipomon yhteydessä olevasta kioskista. Tuotteet valmistetaan suoraan myyntiin. Leipomo myy munkkeja vappuna myös toisessa myymälässään Helsingin keskustassa Viiskulmassa.

Väyrysen mukaan yksi asia on muuttunut viime vuosien vappusesongissa.

– Se näyttää alkavan joka vuosi aikaisemmin. Enää munkkien myynti ei kohdistu vain vappuaattoon ja vapun päivään.

Yhtenäkään vappuna Leipomo Väyrynen ei ole joutunut myymään eioota, vaikka yleensä jono yltää pitkälle.

– Osa asiakkaista tulee Porvoosta asti ostamaan yhden 10 munkin pussin, yrittäjä kertoo.

Markkinatilannetta ovat tiukentaneet kauppojen omat leipomot, joista tuoretta leipää voi saada selvästi edullisemmin.

”Hinta ratkaisee”

Leipomo Väyrynen aloitti toimintansa pelkkien rahkamunkkien myynnillä. Sen jälkeen niiden osuus liikevaihdosta on pienentynyt selvästi, kun leivät otettiin valikoimiin. Nykyisin leipomon suosituin tuote on juureen leivottu ruisleipä.

Yrityksen juuret ovat vuonna 2012 konkurssiin menneessä Primulan leipomossa, jonka omistajasukuun Mika Väyrynen kuuluu. Hän oli päätoiminen muusikko, mutta konkurssi muutti uravalinnan. Tällä hetkellä leipomo työllistää yrittäjien ohella kahdeksan työntekijää.

– Halusimme jatkaa suvun aloittamaa tarinaa, Väyrynen sanoo.

Hän ei kadu valintaansa, vaikka vallitseva taloustilanne on vaikuttanut kuluttajien ostokäyttäytymiseen myös leipähyllyillä.

– Ongelmana on se että tuore leipä maksaa liikaa. Tuntuu, että ihmiset katsovat tarkasti mitä leipää ostavat. Hinta ratkaisee. Nykytilanteessa tuoreen leivän menekki on vähentynyt ja toimituskuormat kauppoihin ovat pienentyneet.

Markkinatilannetta ovat tiukentaneet kauppojen omat leipomot, joista tuoretta leipää voi saada selvästi edullisemmin.

– Ei tässä silti huonossa tilanteessa olla. Pitää vaan keksiä uusia tuotteita. Meiltä puuttuu toistaiseksi esimerkiksi vaalea vehnäleipä tai muut makeat tuotteet kuin munkit. Olemme alkaneet kehittää myös sämpylöitä. Tuotteistus on yksi ratkaisu vähentyneeseen kysyntään.

”Luotan edelleen siihen, että kalliimmalle käsintehdylle leivälle on jatkossakin ostajansa. Ei meidän pidä yhtäkkiä rynnätä tekemään halpaa leipää.”

Mika Väyrynen, yrittäjä

”Ei pidä ajaa itseään nurkkaan”

Helsinkiläisleipomon yrittäjä myöntää, että leivän tekeminen on kallista ja yksittäisellä leipomolla ei ole mahdollista kilpailla isojen ketjujen paistopisteiden kanssa. Kaikkien kauppaketjujen paistopisteissä käytetään myös osin ulkomaisesta viljasta valmistettuja tuotteita.

– Ei silti pidä ajaa itseään nurkkaan. Luotan edelleen siihen, että kalliimmalle käsintehdylle leivälle on jatkossakin ostajansa. Ei meidän pidä yhtäkkiä rynnätä tekemään halpaa leipää. Pitää myös muistaa, että taloustilanne voi muuttua parempaan.

Mika Väyrysen mukaan jokainen kuluttaja saa ostaa juuri sellaista leipää kun haluaa.

– Kaikki kuluttajat eivät varmastikaan katso, onko kyseessä kotimainen tuote. Ehkä siinä vähän ummistetaan silmiä kun katsotaan vain hintaa. Vielä ennen korona-aikaa tuntui, että ihmiset olivat tarkempia kotimaisuudesta ja mistä jauhot tulivat.